Olihan jänskä päivä!

Tää on ihan seis kuin seinäkello! On ollut niin huisin jännä ja rankka päivä pienelle mossulle. Mutta seis ovat nuo muutkin, Armi, Salli ja Miina, kun kuorsaavat kilpaa sohvalla!

Aamulla me nukuttiin piiiiiiiiiiiiitkään, kun mammalla ei ollut aamuherätystä. Oli vissiin vähän kertynyt univelkoja, kun posoteltiin yhtä kyytiä liki kymmentuntinen yö, jopa minä ja Armikin. Sitten alkoikin aamuhärdellit; ulkonakäymiset (minäkin pääsin taas isojen tyttöjen mukaan!) ja aamuruokailut sun muut. Hyvä, että ehdin vähän leikkiä ja ottaa pienet tirsat ruoan päälle, niin jo oltiin taas menossa... Mamma pakkasi meille kaikille takit päälle, vaikka ulkona on suojasää. Olin vähän ihmeissäni, että mikähän se nyt on homman nimi, kun isotkin puetaan, mutta selvisihän se sitten. Minulle oli varattu rokotusaika! Toiset pääsivät mukaan ookaamaan, mutta joutuisivat odottamaan autossa sen aikaa, kun minä olen lääkärissä. Auts, nytkö minä sitten saan ne tuhkarokot ja vesirokot ja vihurirokot ja tulirokot ja kaikenmaailman tuperkkelit! Mutta sitten selvisikin, ettei ne rokot tarkoita noita, vaan minulle pistettiin vain yksi piikki niskaan ja siinä piikissä oli vastustuskykyä penikkatautia, parvoa ja kennelyskää vastaan. Ja minä olin reipas! En itkenyt yhtään. :)) Ja Minna-lääkärillä oli niin hyvät herkut pöydässä, että en minä mokomaa piikkiä edes ehtinyt huomata. Ja koska olin niin reipas, niin sain lääkäristä tarran rekkariini. :)) Lapset ruukaa saada tarroja lääkäritädeiltä, niih.

Hyvän nimen ovat nuo äiskä ja iskä mulle valinneet. Minna-lääkärikin tuumasi heti minut nähtyään, että Tyyne on ihan Tyynen näköinen. :) Ja arvaatteko mitä?? Nyt kun minulla on ne rokot, niin pääsen parin viikon päästä pentukerhoon sinne eläinlääkäriasemalle. Saan kuulemma siellä sitten leikkiä muiden ikätoverieni kanssa. Tuntuu, etten malta edes odottaa, että minusta tulee reipas kerholainen.

Sitten, kun palattiin lääkäristä, niin pysähdyttiin koirapuistossa. Olipa hyvä, että isoilla tytöilläkin oli takit päällä, kun satoi märkää inhottavaa räntää. Muuten siellä olisi tullut uitettuja mopseja.

Lopulta päästiin sitten vähän tirsottamaan, kun palattiin kotia ja mamma häipyi askarteluhuoneeseen hiomaan pentulaatikon osia. Värkkää kuulemma semmoista siellä. Sielläpähän värkkäilköön, saatiinpahan nukkua rauhassa päikkärit, kun ei ollut meitä tuossa vähään aikaan häiritsemässä. Sitten se mamma palasikin sieltä puolisokeana silmälasit vuorattuna hiontapölyllä. Melkein seiniin törmäili, kun tuli kotiin. Olisi vaan ottanut töistä lainaan ne suojalasit, joita oli siellä viikolla hypistellyt. Mutta nyt on kuulemma mielekkäämpi vaihe jo menossa, osien lakkaus, kertoi mamma.

Illalla tuli sitten Tepa-täti käymään kylässä. Ja vauvoillehan ruukataan tuoda lahjoja, kun tullaan ekaa kertaa katsomaan ja niinpä Tepakin toi minulle paketin. Siinä paketissa oli aivan ihana pieni punainen huivi, jossa on tassunkuvia. Vähänkö se passaa minulle kuin hajuvesi lihapullille! :)) Kiitoksia vain lahjasta!

Mulla ei muuten ole enää noin pitkät kynnet kuin tuossa kuvassa, kun Teppis-täti ystävällisesti piti minua sylissä mamman leikatessa kynsiäni. Muilla tytöillä ei ollut tänään manikyyripäivä, saavat kuulemma odotella sitä, että iskä tulee kotiin.

Vaan nyt iltapissalle ja yöunosille! Mukavat viikonloput kaikille faneilleni!

Idolinne Tyyne