Ihanainen Iines

Mopsis!

No nyt se suursyömäri sitten kotiutui! Se, joka kuulema mussuttaa mun kans sen 15 kilon penturuokasäkin.. Äiskä ja iskä kävi päivällä pikkureissun ja kun ne tuli takas kotiin, niillä oli mukana tämmönen:



Eli tässä on Iines, mun uusin paras kaveri (ainaki äiskä toivoo niin... katotaan nyt, kunhan tuo uus neiti näyttää vinkeensä, että alanko mää sen kaveriksi...). Iines on rodultaan bostoninterrieri ja väriltään brindle, vaikka kuvissa näyttääkin aika mustahkolta, mutta käykääpä kattomassa livenä, niin on Iineksellä kyljissä raitoja. ;)

Ja heti se oli MUN ruokakupilla! =:o Onneksi olin kerennyt syödä sen jo tyhjäksi itse...


Mää oon kyllä vähän kade ja mustis nyt, kun iskäkin on jo ihan myyty Iinekselle, pöh... Mutta on noi äiskä ja iskä sen verta isoja ihmisiä, että kyllä niistä riittää meille kaikille neljälle. :))

Iines on vain nukkunut sen jälkeen, kun tuli meille. Höh, eihän tää mikään lepokoti oo! Täällä pitäis leikkiä ja telmiä ja touhuta eikä vaan vetää tirsoja. Iines näyttää jo nukkuvan aivan missä vaan, muun muassa iskän olkapäällä sohvan selkänojalla...

Ja äiskän kainalopaikan se ryösti kans heti! Aivan epistä. *murjoti*

No ei kai tässä auta kuin meidän mopsityttöjen vain yrittää tutustella uuteen tulokkaaseen. Ja kyllä meistä varmasti ihan kaverit tulee, vaikka nyt vähän tuo mustasukkasuuven kipinä sytäntä ahistaakin.. ;))

Me käytiin eilen Haukiputtaalla ryhmänäyttelyssä Miskan, Mutin ja Armin kaa. Siellä oli tuomarina Anne Sume Virosta. Mää olin sitten pentuluokan ensimmäinen... häntäpäästä. Elikkä siis niin ku kolomas sieltä oikiasta päästä. Hyvän arvostelun kyllä sain. Miska-eno sai EH:n avoimessa luokassa ja oli luokkansa toinen. Mutta sitten isommat tytöt räjäytti potin! =;o Mutti sai junnuluokasta ERIn ja Armi samoin. Armi voitti junnuluokan ja Mutti oli toinen. Lopulta Armi oli PN2 ja sai Vara-Sertin, ja Mutti oli PN3. Onnea vaan Armille ja Mutille! :)

Tänään oli sitten vääränrotuinen Sohvi-kaveri kehässä samassa paikassa. Sohvilla oli ollut joku mörkövaihde päällä, tuomarikin oli ollut niiiiiiiin pelottava, vaikka vasta viikko sitten Sohvikin oli Rovaniemellä näyttelyssä ja siellä kaikki meni hyvin. Sohvi sai avoimessa luokassa EH:n, mutta tuli sentään luokkavoitto! Kas kun Sohvi oli ainut näyttelyyn ilmoitettu pyreneittenkoira. ;D Sohvi kävi sitten näyttelyn jälkeen meillä kylässäkin. Oli vähän aikaa hoidossakin, kun Sohvin äiskä ja iskä kävivät kattelemassa sohvia. Ei vissiin yksi Sohvi riitä? ;D

Eilen illalla me oltiin Miska-enon luona niitten tupaantulijaisissa. Oli aivan älyttömän kivaa, niin meillä kuin mammallakin! ;) Kiitoksia Miskan porukoille kivasta illasta!

Tässä mää oon Tiian kanssa tramboliinilla. Mutta hyppiä mää en uskaltanut! =:o

Mutta Kati ja Tiia (ja illan päälle vielä moni muukin) uskalsi!

Salli ja Miina olivat virallisia grillinvartijamopseja. Tässä Salli ja Miina varmistavat, että grilliin laitetaan sen verta paljon hiiliä, että hiillosta riittää mopsien makkaroidenkin grillaamiseen..

Ettei Miska-eno vaan ihan pikkusen kerjäis....? ;)



Totta ihmeessä meki saatiin grilliherkkuja! NAM! :p

Vaan sitten tuli armoton väsy, mutta onneksi pääsin Sipe-tädin syliin nukkumaan. :)

On ollut aika tapahtumarikas viikonloppu eikä kuulema oo toivoakkaa siitä, että elämä rauhottus.. huh huh! Mitähän kaikkea tuleva viikko tuokaan tullessaan vielä?

t. Tyy-ne, hullunmyllystä

Jk. Anterolle halipusumuisku! *puspus*

Jk2. (Lisätty kingkalletrion kommentin jälkeen) ;)

Haukiputtaalla mää sain noottia, kun Pinja-tätiä, joka tykkää neekerimopseista, en ole ikinä maininnut blogissani. Mutta Pinja hei, sehän johtuu vain siitä, että sää ihastelet väärän värisiä mopseja!! ;)) Vitsi, vitsi, kyllä mää tiiän, että sää tykkäät kaikenlaisista moposista. :) Terkkuja Pinjalle, kennelpojalle ja koirulaisille!

Kotistelua...

Heipparallaa, hanimussukat! Muutkin kuin Antero. ;) *Anterolle pusu*

Tässä ollaan nyt sitten muutama päivä kotisteltu ratkiriemukkaan maaseutuloman jälkeen. Vähän meitä tympi lähteä maalta takas kaupunkiin, mutta pakkohan se on välillä kotonakin pistäytyä. Mutta onpas ollut niin vesisateiset säät tällä viikolla, että kuluu se aika näin kaupunkioloissakin, kun ei noita ulkonaolokelejä ole. Nyt on hyvä köllötellä sohvan nurkassa sisällä lämpimässä ja ennen kaikkea kuivassa ja ladata voimia tulevia koitoksia varten.

Mämmi ja Mutti lähtivät eilen meiltä Oulun kotiinsa. Tullakseen tänä iltana takaisin. :D Tytöt tulevat illalla manikyyriin ja Mutti jääkin sitten yöksi, kun meillä on huomenaamuna aikasten näytelmiin lähtö taas. Miska-enokin tulee yökylään, joten taitaa olla äiskän ja iskän sängyssä ensi yönä tungosta. ;)

Näytelmistä puheen ollen, äiskä osti mulle läjän pokaaleita, kun se alkaa olla jo ihan epätoivonen, etten mää koskaan yhtäkään näytelmistä saa. ;) Laitoin eilen Minna-kasvattajalle kuvan minusta ja pokaaleista. Terveisiä vain sinne kotipuoleen Vieremälle!

Oikeesti, ihan aikuisten oikeesti, nuo pokaalit on mätsäripalkintoja, jotka mamma tilasi. (Ja aikuisten oikeesti kans, mulla ei oo kiero vasen etujalka niin kuin tuossa kuvassa näyttää. Mamma nyt ei vaan osaa ottaa kuvia saatikka asetella malleja kuviin...) Mutta mätsäriasiaan, menkääpä sitten kaikki kynnellekykenevät vain mätsäilemään ensi viikon lauantaina! Täältä löytyy mätsäri-ilmotus. Mamma on hulluna rahdannut kotiin kaikkia herkkuja ja koiratarvikkeita ja leluja ja vaikka jos mitä, mutta me ei saada niihin ees koskea. Aivan epistä! Ruusukkeetkin se tilas ja aikoi ottaa minusta BIS1-ruusukkeen kanssa kuvan (kun en kuulemma semmostakaan koskaan saa =:o ), mutta ruusukkeet olikin niin hyvässä paketissa, ettei se alkanut aukomaan pakettia vielä.

Sitten me lähetettiin Minna-kasvattajalle vielä tällainen söpöstelykuva. Ja on tää sitte niin ku Anterollekin. ;)) *halipusu Anterolle ja haleja Minnalle kans*

Ai niin, toihan se äiskä mulle tänään sentään jotain eläinkaupasta. Se rahtas mukanaan 15 kilon säkin penturuokaa samalla, kun kävi hakemassa mätsäripalkintoja. Mää sitä säkkiä taivastelin, että hitsiläinen, mullahan menee tuon syöntiin ikä ja terveys! =:o Vaan mamma höpäjää jotakin, että en mää sitä kuulema yksin syö... Jotain se puhuu jostakin Iineksestä.. että niin ku joku olis meille joskus ens viikolla tulossa, joku pissakakkakone.. Mulle ei oo oikein vielä selvinnyt, että mikä juttu tää on. Jotain se äiskä höpöttää mun uudesta omasta leikkikaverista... No, eiköhän tämäkin juttu selviä tuossa ensi viikon nimiin, että mitä se tuo mamma nyt hörheltää...

Punkerokin pätkähti eilen postilaatikosta. Minäkin kirjottelin Punkeroon yhden jutun, "Tyynee talvesta kevääseen". Antero-mussukkakin oli kirjoitellut jutun, miten kivaa oli täyttää 1-vee. Ja muisti se Antero minuakin siinä jutussaan, hih... *kaino punastus*

Mutta tää tällä erää. Vetäydyn taas lataamaan vähän akkuja, että jaksan sitten illalla riekkua Mutin ja Miska-enon kanssa.

Tyy-ne

Lomaterveisiä!

Heipparallaa!

Jos olette ihmetelleet blogihiljaisuutta, niin nytpä tulee selitys. Me ollaan oltu lomalla papan luona maalla! Meidän piti lähteä sinne vasta viikko sitten viikonloppuna, mutta tulikin kyytihälytys muutamaa päivää aikaisemmin ja niin lyhyellä varoitusajalla, ettei sihteerikkö ehtinyt tänne naputtelemaan, että ollaan pari viikkoa nettipimennossa. Kovasti yritin kyllä toimittaa, että olis sihteerin hommia, mutta se vaan hulluna alkoi pakata kamoja ja touhotti, että mitä sitä pittää matkaan ottaa... Höh, pääasia, että ME päästiin mukaan. Maalla oli kyllä hauskaa! Saatiin rimputella pihalla vapaina melkiistä milloin itse halusimme. Ai niin, Mämmi ja Mutti oli meidän mukana lomastelemassa.


Tuolla taustalla näkyy koiranhäkki ja koppi, mutta meitähän ei tarvii häkkiin laittaa, kun pysymme muutenkin kiltisti pihalla. :)




Me jyrsittiin siellä mahtavia herkkuluita, joita Nero-koiralta oli jäänyt jemmaan. Nero lähti koirien taivaaseen viime keväänä, mutta jätti onneksi luut meille perinnöksi.

Käpyjäkin oli kiva jyrsiä välillä luiden sijaan. Tai sitten saattoi muuten vain lötkötellä lämpimässä auringonpaisteessa tekemättä mitään. Eikös loma ole just sitä varten, että ei paljoa hötkyillä ja otetaan rennosti?

Jesse-kissakin pääsi pitkästä aikaa ulkoilemaan vapaana. Jesse tykkäs olla niin kovasti maalla, että jäi papalle hoitoon, kun me muut palailtiin kotiin.

Köyhän talon porsaat? :D

Ei, vaan Mämmi ja Jesse.

Juhannusaattona oltiin Sirkka-tädin mökillä paistamassa makkaraa. Sielläkin saatiin rimputella irti. Sitten siellä oli kaksi kivaa kenneltyttöä meitä hoitamassa, Moona (Moonan te tunnettekin jo) ja Senni. Toivottavasti Moonan äippä muistaa lähettää meiän äipälle jussikuvia.

Sunnuntaina me käytiin Mutin ja Sohvin kanssa Rovaniemellä näyttelyssä. Armikin tuli sinne oman emäntänsä kanssa. Mää tulin pentuluokassa toiseksi, Mutti junnuluokassa toiseksi ja Armi junnuluokassa kolmanneksi. Sohvi tuli avoimen luokan toiseksi. Kaikki saivat laatuarvostelussa EH:n, meille keskenkasvuisillehan ei laatuarvostelua suoritetakaan. Mutta meikätytöstähän tietää arvostelemattakin, että laadukasta on. ;)

Tämä eka kotipäivä on mennyt lähinnä toipumiseen ja nukusteluun. Pikkuhiljaa palaillaan takaisin normaaleihin arkirutiineihin, kunnes taas menee elämä mullin mallin ja pasmat sekaisin, mutta niistä sitten lisää, kun on ajankohtaista. ;)

t. Tyy-ne

Jk. Antero-hanimussukkaomasimasuu, mulla on ollut aivan hiiiiiirveä ikävä sinua! *pusihalimuisku* Juhannusaattona kurkistin kaivoon ja siellähän mää näin vain sun kuvasi! *huoks* Sitte keräsin tyynyn alle seittemän kukkaa, yhen voikukan, toisen voikukan, kolmannen voikukan ja vielä neljä muutakin voikukkaa - meniköhän se kukkien keräily nyt oikein? No meni tai ei, niin mun juhannusunissani seikkailit vain sää, sytämmeni valittu Antero-mussukka. *puspuspus*

Kun Kusti polokee, niin posti kulukee

Kusti-postipoika kävi tänään oikein aamustapäivin. Mamma postia hakiessaan ihmetteli, että kukahan se nyt muuttaa, kun tuli osoitteenmuutoskortti.


Hahaa, se korttipa olikin mulle, MULLE, MULLE, MULLE! ;) Ja minun mussukkamossukkaeiniinsalarakas-Anterohan se oli minua muistanut, kun pressankanslia muuttaa ja Antero kansliapäällikkönä siinä mukana.

Mää käskin mamman laittaa tuon kortin oikein hyvvään talteen, että sitte, kun reissaillaan etelässä päin, niin osataan varmasti Anteron luokse. En kyllä millään malttais oottaa! Nää on ruukanneet melkiistä joka kesä tehä etelänreissun mossujen kanssa, mutta tietysti tylsimykset jättävät tänä kesänä kuulema väliin. PAH! Ihan epistä. Ja junaankaan eivät kuulema nykyään ota enää koiria yksin konnarivaunuun. Muuten pakkaisin reissureppuni justaansa ja junailisin Anteron luokse Espooseen. Niin kiduttavaa tämmönen kaukorakkaus. *huokaus* Mutta hyväähän kannattaa oottaa.. ;)

Onnea Pressalle, Antero-mussukalle ja henkilökunnalle uuteen kotiin!

Tyy-ne, ihan rakastunut

Näytelmäura on sitte avattu

Heippa höpönassut!

Äiskä oli perjantaina ku tulisilla hiilillä... Se otti meiät mukaan ja sano, että ny mennään hakemaan Miska-enoa. Mooses oli aivan intona, kun mentiin sinne, aatteli varmaan, että "Iiiiik, se ihana juoksutuoksu-Tyyne tulee!!" Mutta Mooseksen pettymys oli sanoin kuvaamaton, kun nuuskaisun jälkeen totesi, että herkut on ohi. Tovonen telmittiin siellä Miskan ja Mooseksen pihalla, sitte kerättiin porukka Miska mukaan lukien ja lähdettiin taivaltamaan kotia kohti. Kati huolehti portilla, että pärjääkö äiskä neljän kaa tien päällä, mutta kyllä se tuo meiän äippä pärjää! Soon kuulema reenannu; ulkoiluttanu kerralla joskus kuutta koiraa yhtä aikaa ja niistäki kaks on ollut isoja koiria, niitä kultsuja ajoilta ennen minua.

Yö oli sitte vähän hektinen, kun Salli oli vähän väliä komentamassa Miskaa pois meiän sängystä. No loppupeleissä siinä kävi niin, että Salli teki anterot eli sai komennuksen olohuoneen puolelle nukkumaan. Iskä nukku kyllä siellä vissiin suurimman osan yöstä Sallin kaverina sohvalla, niin ei tarvinnu Sallin yksin nukkua.

Lauantaiaamuna kello herätti ennen kukon laulua ja mamma alkoi hörmeltää aamukahvinkeiton ja eväsvoileipien teon kanssa. Miina ja Salli olis hirviän mielellään lähteny matkaan, mutta äippä komensi isot tytöt iskän viereen takas nukkumaan ja pakkas minut ja Miskan autoon. Sitten hurautettiin kylille ja haettiin vielä Nina, Mimmi ja Ruuti kyytiin. Ja ei kun Escon nokka kohti Kemiä.

Äiskähän ei oo ehtiny meikätyttöä paljo treenailla, mutta ei mua tarviikaan. Siellä mää menin kehässä pentuluokassa niin maan perusteellisen nätisti äiskän vierellä LÖYSÄLLÄ hihnalla. *ylpee itestään* Pöydällä vaan alko vähän murisuttaa ja räyskytyttää, kun kehäsihteeri seisoi tummissa vaatteissaan liian lähellä. Se muistutti aivan liikaa yhtä naista, joka käy meiän koirapuistossa. Mää oon saanu jonku ihme trauman siitä tädistä ja pelkään häntä, vaikka äiskä on sylistä pitäen käyny näyttämässä, että kyseessä on ihan kiltti täti. Kumma juttu.. Mutta joo, loppupeleissä olin kumminki ihan nätisti siinä pöydälläkin, kun ottaa huomioon, että ekat oikeat näytelmät ja mullaki vähän perhosia masussa. Mää tulin tokaksi pentuluokassa. Miska-eno kilpaili jo isoissa miehissä eli avoimessa luokassa, sai EH:n ja tuli toiseksi luokassaan.

Jännä juttu muuten, näyttelyssä tavattiin Miskan setä. Ja senkin nimi oli Miska! =:o Vissiin niin ku ihan perinteinen nimi tuo Miska tuossa äitinisän puoleisessa suvussa. Kaiken lisäksi se Miska-setä oli velipuolensa poikaa eli Miska-enoani nuorempi. Mutta semmosta se on näissä mopsipiireissä, kun mopsitytöt elää niin ku Kauniissa ja rohkeissa, menevät kerran toisensa jälkeen naimisiin, useimmiten vielä eri miehen kanssa ja saavat kaikille lapsia! Toki joskus joku mopsineiti tekee pruuket ja nai oman ritkensä toiseen tai kolmanteenki kertaan.

Kuvia ei nyt oo näytille, kun äiskä on ollu laiskajaakko, tai paremmiki laiskaliisa. Mutta kuvitelkaa minut. ;) Varsinki Antero. ;)) *puspuspus*

Tyy-ne

Hengissä ollaan!

Kivaa kesäkuuta, kanssatassuttajat!

Minulla on nyt kyllä hiukkasen huono omatunto.. :( Niin kuin minä narisin, että äiskä ei ehi meiän kanssa seukkailemaan ja etin jo sille äitiysloman tuuraajaa... Olisin mää ihan oikiasti jaksanut sen pari kuukautta ootella, että elämä palautuu normaalirytmiin. No, äitiysloman tuuraajaa ei enää tarvita, tosin äiskäki on vielä vähän niin ku saikuttanu ja oon antanu sille vapaata sihteerikön tehtävistä. Mutta kyllä se tuosta eloon herää, siitä mää kyllä piän huolen! ;)


Me ollaan tässä vähän niin ku kylästelty ja hoilattu vähän siellä sun täällä. Viime viikolla yks ilta käytiin Miska-enon ja Mooseksen luona iltakahvilla. Ja mulla kun on tuo juoksu, niin Mooseskin innostui vähän tuhmiin leikkeihin, vaikka on jo aikoja sitten luopunu sukukalleuksistaan. ;) Ja sitten vielä Miska-enokin rakastui meikätyttöön niin perusteellisesti, että sitten piti jo lähtiä kiireen vilkkaa kotia kohti. ;) Antero-mussukka, älä huoli, mää oon niin nopia likka, että mää luistelin aina niitten hyppy-yritysten alta pois. ;)) *pusuja Anterolle!!*

Perjantaina me käytiin kylästelemässä Rantsilassa Ellun, Hillan, Adan, Lailan, Raijan, Sirun, Lahjan ja Jaskan luona. Oli kiva reissu. :) Oli mukava nähdä tyttöjä ja niiden palvelijoita pitkästä aikaa. Siellä me juosta rimputeltiin vapaina pihalla niin, että hippulat vain vinkui! Kiitoksia vain Rantsilan porukalle! Teillä on aina niin älyttömän mukava käyvä. :)

Lauantaina tuli pappa kylästelemään. Siis ihan ihmispappa, tuon äiskän iskä. Sitte me lähettiin äiskän kummipojan valmistujaisiin koko poppoolla. Meillä oli oikein oma aitaus matkassa sillä reissulla, ja omat siankorvat, joita me jyrsittiin ilta. Niin ja huomatkaa kuvasta, mun oma vinkuapinakin pääsi reissuun. ;)



Siellä juhlapaikassa oli kissoja, niin siksi me ei päästy sisälle ja kun oli niin komia ja lämmin ilimaki, niin mikäpä meiän oli pihalla köllistellessä. Mehän oltais kyllä tykätty niistä kissoista, mutta kissat ei ehkä meistä...

Sunnuntaina mun piti lähtä äiskän kanssa mätsäriin, mutta sitte äiskälle iski laiskuus, kun sataa tihuutteli vettä. Ei viittiny mukamas lähtiä sateeseen kastumaan. Hei haloo, meillä on sateenpitävät häkinpäälliset, iso varjo, äiskällä Annen ostama sadetakki ja tsiljoona santikkaa nurkissa, niin ihan hyvin oltais voitu lähtiä. Laiskimus äippä!

Sellasta meille kuuluu. Tarvii vielä laittaa tähän yks kuva, kun Kinkku-äitiltä tuli niin ihana kesätervehdys meiän mammalle. Mamma oli kuin Naantalin aurinko, kun se sai tuon kuvan sähköpostissa. :) Ai niin, ja Kinkku-äiti oli toissa viikonloppuna Kestilän näyttelyssä avoimen luokan eka ja PN2 ja sai vara-Sertin, että hirveesti paljon onnea mun äiskälle vielä näin jälkikäteenkin! *haleja Kinkku-äitille* Kyllä mun äiskä vaan on hieno ja mahtava! *tosi ylpee* Oli ollut oikein menestyksekäs näytelmäpäivä, kun Iitakin oli ollut taas ROP ja saanut Sertin. On se Iitakin kyllä hieno likka, onnea vielä!

Mää alan antamaan tuolle ihmisäiskälle vähän sapiskaa, että sen täytyy nyt taas terästäytyä näissä sihteerikön hommissa. Eli olkaahan kuulolla. :)

t. Tyy-ne