Reissussa on käyty...

...eikä oo ees rähjäännytty! ;) Mutta ensinhän sitä piti ladata kotisohvalla akkuja, että jaksaa lähtä reissaileen... Vasemmalta Salli-täti, Miina-mummo, Armi ja mää ite. :)


Perjantaina ajeltiin Piian, Mämmin ja Mutin luo Pohojammaalle. Iskä, Miina ja Salli jäivät kotiin. Mää otin Armin, Iineksen ja Sippen reissukavereiksi, niin ja tietty äiskän kans. Matka meni hyvin, me vedettiin unta melkiistä koko matka, kerran pysähdyttiin pissalle samalla, kun äiskä ryyppäsi pensa-asemalla kaffit.

Iines ja Sippe valtasivat heti Mämmin ja Mutin karvalankanukkumispaikkahässäkän. No onhan se noille kakaroille oikein, että niillä oli sentäs lattialla kiva pehmyt lämmin peti, kun ei me päästetty niitä sänkyyn nukkumaan. Sängyssä kun on vain mopsien paikka, niih!

Perjantai-iltana kun käytiin isojen tyttöjen lenkillä (äiskä, minä, Armi, Mämmi ja Mutti), niin mää löysin lenkin varrelta aarteen! Joku oli jättäny tien varteen pienen puruluun, sellasen, jossa on solomut päissä. Ja minähän tietysti terävänä tyttönä hoksin, että mikäs aarre se täällä minua ootteleekaa! Niinpä minä kannoin sen leuhkana kortteeriin ja mussuttelin nassuuni. Oli siinä senni seittemänlaista noolaajaa ja luun jakajaa, niin ku esmes Armi ja Iines, mutta määpäs mässytinki sen ihan ite ihan liiskaksi.

Tässä on muuten mun Mämmi-täti, Salli-tätin ja Kinkku-äitin vanhin sisko.

Piialla on aidattu piha ja siellä oli kyllä kiva rimputella. Varsinki noilla kakaroilla oli niin palijo vauhtia, että Piian kukkapenkkiki kärsi vaurioita... Ihan pittää pyytää anteeksi noitten riiviöitten puolesta, kun ei ne älyä varoa, kun juosta tohottavat.. Siihen malliin oli kakaroilla ulukona virtaa kinttaissa, ettei mamma saanu niistä ees kunnon kuvia...

...paitti sillon, kun ne kyykkäs... :D

Ne keksi kyllä vähän hassun nukkumapaikan... Ne nukku monet tovit keittiön tarjoiluvaunun alahyllyllä mamman kylymälaukun päällä. :D Mämmi-tätiki niitä ihmetteli, että on ne nukkumapaikan keksineet!

Yöt ne nukku pääasiassa Mämmin ja Mutin pikkusängyssä, kun ei me tosiaan otettu niitä sänkyyn viekkuun (paitsi Piia oli ottanut Iineksen viimesenä yönä ja sitte mamma otti Sippen, kun Sippe oli yksinäisyyttään kitissy sängyn vieressä, mokomatki seuranpetturit!).

Sunnuntaina me käytiin Mutin kans Ylivieskassa näytelmissä. Mää kun oon jo ISO tyttö, niin mää näyttelin junnuluokassa EH4:n eestä. Mutti kun on vielä isompi tyttö, niin Mutti näytteli nuorten luokassa ERIn eestä. Hienoa Mutti! :)) Näyttelyssä mää tapasin myös ekan kerran sitte kasvatuskotoolta lähön ihan ikioman äiskäni Kinkun. :) Kinkku-äiti näytteli avoimessa luokassa myös ERIn arvosesti ja sijottu vielä luokassaan toiseksi! Hienoa, upeeta, mahtavaa Kinkku-äippä! :)

Piia osti itelleen ja Mutille uuvet lätsät näyttelystä. Mutille se osti tommosen maastokuvioisen lippiksen. Mutti on kyllä aika päheen näkönen uuvessa kotsassaan. Mulla tulee noista kuvista mieleen ihan Sherlock Holmes. ;)

Itelleen Piia osti komian mopsipipon. Siinä on mallina ihan selevästi meikätyttö, kun toinen korva on ruusulla ja toinen kolomiolla. ;) No on tuo malli kyllä kappaleen verran paksumpi kuin mää, mää kun piän noista linjoistani huolta ja oon vielä hyvin hoikkanen tyttö.

Näytelmän jälkeen Minna-kasvattaja kävi kotimatkallaan päiväkaffeella Piian luona. Mukana oli tietty Kinkku-äiti ja sitte Iita-koiruus, jonka viekussa oon nukkunu pikkutyttönä päikkäreitä. Sitte oli Minnan tytöt Johanna ja Noora.

Tässä mää poseeraan Kinkku-äitin kans Minnan sylissä. :) Huomatkaa kuvassa myös Johanna, joka yritti epätoivosesti saaha meiät hymmyilemmään. ;D

Tää on Iita, rodultaan valkoinen ruotsinhirvikoira. Iita on kyllä kiva tyttö, kiltti ja rauhallinen. :)

Ja tää on Noora. Ja tietty nuo linssiluteet Iines ja Sippe on päässeet TAAS kuvaan....

Tässä on sitten Johannakin. Ja yllätys yllätys, linssiluteetki... Johannalle muuten oikein hyvää Johannan päivää! :)

Ja sitte potretti. Mämmi kuikistelee sieltä Johannan viereltä ja Armi on Nooran ja Minnan välissä. Isot kiitokset Minnalle, Johannalle, Nooralle, Kinkku-äitille ja Iitalle käynnistä! :)

Voi elämä! Lissää linssiludekuvia...! Enkä nyt tarkota Piiaa, vaan noita kahta kakaraa, joita mukamas tänä aamuna niin paleli ulkona, että piti mennä Piian takin alle lämmittelemään...

Tänä aamuna lähtiessä sitten mamma moppaili lattioita, kun ne nuo linssilutteet valskaaki.. molemmista rei'istä. Niin ja Armiki vähän maalaili lattioita... Vaan Armipa saiki elämäsä tilasuuven testata pikkusänkyä, kun se oli nostettu ison sängyn päälle siivouksen tieltä eikä postonipenskat päässeet siihen nukkumaan. ;) Hyvin Armille uni siinä maistu!

Tämä menis kyllä jo kuva-arvotuksena, että monta koiraa kuvassa? Tai siis koiriahan siinä on kaks ja mopseja neljä. ;) Eli kaik yhes koos Piian kanssa pötköttämässä. :)

Iltapäivällä pistettiin sitte kamppeet kassaan ja pakattiin auto. Me matkustettiin Armin kans takakontissa.

Postonipenskat matkusti takapenkillä. Kiltisti taas matkustettiin. Pari kertaa pysähyttiin pissataukoa pitämään. Kiitoksia Piialle, Mämmille ja Mutille mukavasta viikonlopusta! :)

Kotimatka alko olla jo loppusuoralla, matkaa ei ollu jälellä enää kuin jotaki 25 kilsaa, kun autosta alko kuulua kummaa ääntä. Mamma parkkeerasi bussipysäkille, kävi kiertämässä auton, konttas maassaki ja kurkki alle, mutta mittään kummallista ei näkyny (ihan niin ku meiän mamma jotaki autoista älyäis, hah...) Taas yritettiin tien päälle, vaan kolina sen kun vain koveni. Ja taas pyssäys seuraavalle bussipysäkille ja sitte mamma jo soitti epätoivosena iskälle, että tais meiän matka tyssätä tähän. No iskä meitä pelastamaan naapurin setän kanssa. Iskää ootellessa yritettiin ajella vielä kappaleen matkaa sievästi entiselle huoltsikalle, mutta mamma sitte pysäköi p-paikalle, kun se auto piti NIIN hirveetä ääntä.. Siinä sitte käytiin heittämässä pissat tien poskeen ja olis siellä ollu meille herkkuaki, tuoreita hevosen munkkeja, nam! Vaan mamma tylsimys ei antanu meiän niitä syyvä! Kyllä se ite vettää reissunpäällä huoltsikoilla reikämunkeista possumunkkeihin kahvin kans, mutta meille ei suo ees pientä nokaretta herkullisesta hevosen munkista! Niin väärin, niin väärin....

Mutta asiaan. Tovin oottelun jälkeen iskä sitte tuliki naapurin kans paikalle ja kävi ajamassa kiekan meiän autolla ja ihmettelemässä kolinaa. Naapuri tuumasi, että on tainnu vetoakseli mennä, mutta yritetään ajella hissutellen kotio loppumatka, naapuri perässä, jotta jos jäähään vielä tien päälle. Vaan kun lähettiin ajeleen, niin naapurin setä heti tööttäilemään perässä ja taas me pysähyttiin bussipysäkille. Takarengas oli lenkkassu niin maan per....usteellisesti ja kun iskä sitä kiristämään, niin sehän oli melkiistä irti! Yks pultti siitä oli jo joutunu hukkapiiloon. Ja kun pultit kiristettiin, niin loppupa kolinaki ja Esco pelas taas ku enkeli! Hui kauhia, että me säikähettiin vähän niin ku jäläkikätteen, jotta jos se rengas olis ottanu ja irronnu satasen vauhissa, niin miten meiän olis sitte käynykkään. :( Mutta onneksi selevittiin säikähyksellä. Että muistakaapa tarkistaa kaikki pultit ja mutterit ja nippelit ja nappelit ennen ku lähette ajelemaan.

Meillä alakaa nyt sitte jumalaton pakkaaminen ja muuttohässäkkä. =:o Antero-mussukalle tiedoksi, että Antero-linja on hankittu ja ainaski täällä kaupunkikotona pelittää ku tyhjää vaan. Mutta ans kattoo, ku päästään sinne maalle... Eli sieltä sitten seuraavan kerran, kuulumisiin!

t. Tyy-ne