Vieraita kulukee niin että saranat kulluu! =;o

Kyllä on maaseudun rauha mennyttä, vieraita lappaa jatkuvalla syötöllä. ;) Toissa päivänä tuli Sirkka-täti.


Sirkka-täti "tykkää" kauhiasti koirista, vaikka on sillä ollu omaki koira. Aina taivastelee meiän mamman koiramäärää, ja aina mamma sanoo, että meitä on ihan sopivasti. Mutta oli Sirkka eilen illalla meillä koiravahtina, kun mamma kävi tuolla maalikylillä kokkoustamassa. Kiitoksia vain peipisittauksesta!

Samaisena iltana kävi kylästelemässä Emil-poika från Stockholm. Oli kiva leikkikaveri mulle. :))

Eilen tuli sitten Johanna Iineksenkasvattaja ja Sari Arminmamma. Ja veivät ryökäleet Sippen kotiin! =:( Meillä on ihan hirviä ikävä Sippeä, Iineksellä varsinki ja mammalla. Ne on ihan masentuneita. :( Mutta Sari jätti onneksi Armin tilalle, niin säily tuo pääluku vakiona. ;) Tännään pitäs kuulema tulla vielä Mörkö-kissaki hoitoon.. Huhhuh, saas nähä mitä siitäki tullee. =;o Sirkka lähti jo pois, mutta kun tullee Mörkö tilalle, niin taas säilyy pääluku ennallaan. ;D

Vaan nyt kuulema sihteerikköäipän tarvii rientää taas muihin hommiin, jotta soon moro!

t. Tyy-ne Tyl-le-rö

Jk. Anterolle halipusuterkkuja! ;))

Naapurin Aatu

Hepskukkuu!

Ihan ekka täytyy taivastella tuota Iinestä... Se oli päivällä äiskällä hukassa, ja mistäpä Iines löytykää...? Pirtin pöydältä auringon paisteesta nukkumasta. =:o Oli ainoa kohta pirtissä, mihin siihen aikaan aurinko paisto. Ja papan puukko vierellä on varmaan turvallista nukkua. =:o



Oli se Iines illallaki hukassa... Pappa oli vahingossa jättäny Iineksen porstuaan oven taakse. Eikä tuo hömelö tajua ees kitistä siellä, että pappa olis hoksinu päästää sen pois.

Mutta siitä naapurin Aatusta. Mamma lähti iltasauvakävelylenkille Miinan ja Sallin kans, ja kävivät naapurissa. TAAS niin väärin, että minut jätettiin kakaravahdiksi kotia! Mutta Miina ja Salli pääsi kuulema sen takia reippaalle lenkille, kun ne on laihiksella. Mun pitäs olla päinvaston lihiksellä. ;) No paljopa noitten lenkkeilystä oli hyötyä, kun naapurissa oli ollu just makkaranpaistot rantakodassa, niin nuo oli vetäneet siellä makkaraa niin, että navat rutisi. Ja päälle vielä pullakahavit, höh! Sitte, kun ne lähti sieltä naapurista takaste kotia, niin naapurin Jenni ja Aatu-koira lähtivät niitä saatille. Vähänkö mää säikähin, kun innossani ryykäsin ulos, kun mamma tuli kotia ja siellä oliki vastassa karvanen Aatu!! =:o Mutta alun räksytyksen jäläkeen uskalsin jo nuuskutella Aatua.

Pikkulikat oli tietty taas intopiukeena Aatusta, niin ku kaikesta uudesta, mitä ne kohtaa.. Ensin oli Sippe niin mielinkielin...

... ja sitte Iines niin nöyrää likkaa, niin nöyrää, vaikka Aatu ihan nätisti niitä katteli.

Mää sitte vähän pittiin niin ku vahtia, että mitä se Aatu papan pihalla oikeen touhuaa...

Aatu on kyllä komia poika, ja semmonen kiltti nallekarhu. :)) Että saa tulla toistekki käymään, mutta elä tuu sillon, kun mua tai Iinestä juoksettaa. ;))

Antero-hanipuppelispöppeliskultamussukka, elä huoli. ;) Mää vaan kaveeraan tuon Aatun kans, kun se on väärän rotunenki ja vielä aivan liian ISO mulle. ;) Pusuja Anterolle!

t. Tyy-ne, postonkakkujen peipisitteri

Laiskureita ja seuranpettureita

Hilirimpsis! Ja onnea Esko-setälle syntymäpäivänä koko meiän poppoolta! :) Onhan niitä harvat ja valitut tässä jo juhlineetki pari päivää, itseasiassa kaikki muut paitti mää ja Jesse ei päästy synttäreille... Epistä. No minä sentään pääsin muitten mukana Sohvin luokse yökyllään, mutta Jesse-parka jätettiin tylysti talovahiksi.

Tarvii vähän vielä kertoilla noita muuttojuttuja, kun ei viimeksi ehtinyt, kun niin pikaseen tuolle sihteerikköäiskälle sanelin.. Niin ja nyt olis jokunen kuvaki. :)

Siis voi elämän kevä, kun mamma kaupunkikotona siivosi vaatekaappeja ja huiski roskiinmenevät ryysyt lattialle kasaan, niin eiköhän nää postonkaakut mee ja ala tirsoille siinä vaateläjässä! Ihanko oli vähällä, että menevät ryysyjen mukana jätesäkkiin ja roskiin! (Olis ollut niille kyllä ihan oikein... oppisivat kattomaan, että mihin sitä pääsä painaa, kun alakaa vätystää.)

Me koitettiin Miinan ja Sallin kaa auttaa parhaamme mukkaan mammaa pakkaamisessa. Valvottiin porukalla, että mamma muistaa pakata kaikki makkeimmat luut ja pureskeltavat sekä mieluisimmat lelut ruokakuppeista nyt puhumattakaa. Ja mitä tekkee nää kaks?? Niille annettiin tehtäväksi, että ne valavoo että mamma pakkaa kaikki tietsikkajutut ja ennen kaikkea Antero-linjan mukkaan, niin nää väsähtää muuttolaatikon viereen, huoh...

Uskomattomia laiskureita! Vaan entä sitte se seuranpetturi... Jesse-kissahan jäi juhannuksena jo papalle kissaksi maalle. Sillä oli ollu hirviä ikävä meitä, oli noussu aina talon katolle ja huutanu kaupunkiin päin. Ja se muuten huutaa pahasti, kun sille päälle sattuu... Jessehän ei siis oo aikasemmin nähäny noita postonkakkuja, niin mää aattelin, että jahka Jesse ne näkkee, niin Jesse on sen verta kova jätkä, että se näyttää niille mistä se killi pissii! Vaan kissan viikset! Puski vain turpaasa postoneitten lyyvareita vasten ja kehräsi hulluna! Mokomaki seuranpetturi... Ja niin ku mää Jesseen luotin ku vuoreen, että se näyttää noille kakaroille paikan meiän laumassa..

Niin ne pätkötti heti ekalle illalle äiskän ja iskän sängyssä vierekkäin. Tosin Salli oli Jessellä henkisenä tukena. ;)

Sen lisäksi, että mää joudun jakamaan noitten kakaroitten kans mamman viekun ja välillä ruokakuppini, niin minut pannaan vielä matkustamaan niitten kans sammaan häkkiin autossa! Höh! Mää tykästäsin matkustaa Miinan ja Sallin kans, niin pusketaan noitten vääränrotusten kans sammaan selliin. Tähän kyllä pitäs jo Herra Mopsipresidentti Fonteron puuttua kovalla käjellä, että näin mopsien oikeuksia mopsiseuraan poletaan mennen, tullen ja vielä palatessaki!

No ei siinä mittää, noitten kakaroitten kaa on kyllä kiva telmiä ja juosta kilipaa ulukona. Että on ne ihan hyvejä tyyppejä loppupelleissä. :)

Täällä me muuten nyt asutaan:

Talo on saanu justaansa uuven maalin pintaan, seuraavaksi on vuorossa ikkunanpielien maalaus ja nurkkalautojen laitto. Porukalla ovat fiksanneet, vaan nyt äiskän sisko aiko nakittaa ikkunanpielien maalauksen äiskälle, ettei äiskä pitkästy täällä. ;) Vaan miksipä se pitkästyis? Maalla on mukavaa!! :))

t. Tyy-ne, maalaistyttö

Jk, mutta ei suinkaan vähäpätöisin asia: Antero-mussukkamossukkahanipöölle pikaista paranemista! *halipusumuisku*

Tuhlaajatytön paluu

Juu se on tuo meiän mamma semmonen tuhlaajatyttö. ;) Niin se vaan palas oman iskän hoiviin 26 muualla asutun vuoden jälkeen, kun keskiviikkoiltana ajettiin muuttokuorma maalle. ;) No äiskän iskä on 85-vee, jotta voipi se olla niin, että äiskä on se, joka toisesta huolta pitää.. Me ollaan koko ajan puhuttu maalle muuttamisesta, mutta kaupunkihan tää mukamas on.. Vaikka ei se siltä kyllä vaikuta, kun lähimpään kauppaan ja pankkiautomaatille on matkaa 29 kilsaa ja kauppa-auto käy kaks kertaa viikossa. :D Se on semmonen iiiiiiso auto, joka tulla jyrilästää tuota tietä pitkin pihaan ja sitte pappa menee sinne shoppailemaan. Soon vähän niin ku linja-auto, mutta siinä ei vissiin voi matkustaa muut ku maitopurkit ja muut syötävät.

Äiskä ja iskä elää sitte vastedes semmosessa etäsuhteessa, niin ku minä ja Antero. Paitti äiskällä ja iskällä ei oo välimatkaa ku vajaa 90 kilsaa, kun meillä sitä Anteron kanssa on kuus kertaa enemmän. :( Aivan epistä. Ja äiskä ja iskä näkeeki sentäs joskus toisiaan, kun me Anteron kanssa joudutaan raasut vain kärsimään ikävästä.

Kuvia ei oo, kun mamma ei oo vielä viritellyt kuvansiirtosenssejä tähän vanhaan surffilautaan, joka kotoolta matkaan otettiin. Mutta netti pelaa ja se on pääasia! ;) Pelaa, hi-taas-ti ja jotensakin varmasti, mitä nyt välillä katkoo yhteyttä.

Vähänkö täällä on kivaa! Me kirmataan pikkulikkojen kanssa tuhatta ja sataa tuolla pihalla irti. Valjaita ei olla pistetty päälle sitte keskiviikkoillan, kun tänne tultiin. Mutta huomenna lähetään kuulema maalikylille, ettei ihan metitytä tänne keskelle Ei Mittää. Mennään Sohvin luokse yökylään ja äiskä ja iskä käy jossain synttäreillä ja TAAS niin epäreilua, aikovat ottaa Iineksen ja Sippen mukaan. Ne kun ei kuulema pärjää niin kauaa keskenään, ku me Isot Tytöt. Tiiä sitte pitäskö sitä olla ylpis vai ei siitä, ettei enää ookaan niin kakara kuin nuo postonkakut..

Postonkakut on keksineet kivan harrastuksen. Ne hyppää meiän sängyltä, tai siis äiskän sängyltä kamarin pöydälle ja siitä kapuavat sitte ikkunalaudalle istumaan ja kattelemaan ulos. No jopahan Iines tipahti tänään siitä ja roikkui tovin aikaa pitsiverhoissa ennen ku muksahti lattialle.

Sippeä pisti tänään joku öttömönkiäinen huuleen ja Sippen turpavärkki paisui vähän muotopuoleksi. Vaan ei tarvinnu turvautua ees kyytablettiin, sen verta pikkusen oli turvotusta eikä muita oireita ilmenny.

Kivat viikonloput! Toivotaan, että tuo äiskä joutais muuttokuorman purkamiselta laittaan ne kuvasenssitki valamiiksi.

t. Tyy-ne, maalaistyttö

Pikamoi...

...pakkaushässäkän keskeltä! Nyt mää alan ymmärtää Anteroo ja Fonteroo minkälaisessa hässäkässä ne poikareppanat on joutuneet viikkokausia elämään... =:o Meilläki jo meiän ruokakipotki pakattu! Mistä ihmeestä me syyvää nyt aamupalaa?? Mutta pehmot venyy vielä pitkin lattioita ja vähän jo kyllä huolettaa, muistaako äiskä ottaa niitä ees mukkaan...

Mutta se syy miksi piti vielä nakittaa tuo mamma kirjottaan tässä kiireen keskellä: meillä kävi tänään vieraita! Naapurista Jaana kävi Mimmi-ranskiksen kaa iltakahvilla. Kiitoksia vain kovasti käynnistä! No tietty Jaana oli heti lääppimässä tuota kauhukaksikkoa, höh...



Mutta kattokaapa kuinka samannäkösiä nuo Mimmi ja Sippe on, vaikka ovat ihan eri rotusiaki! Ihan hyvin vois luulla, että Mimmi on Sippen mamma. Mimmi-mamma, hih, sehän sointuiski niin hyvin! :))

Niillon melkiistä samanlaiset mustat merkitki selässä ja peffan päällä. :)

Tästä poseerauksesta ei kannata anopinkaan olla katteellinen. ;) Nyt oli sen verta vilikasta porukkaa, ettei meitä saanu nätisti soffalle rinnakkain..


Sitte me väsähettiin ja siirryttiin toiselle soffalle mamman viekkuun nukkumaan, kaikki yhessä läjässä. Vaan Mimmi olis vasta siinä vaiheessa vähän niin ku lämmenny leikeille..

Hörökorvien kokoontumisajot?

Jaana meinas ottaa nuo pikkupostonit matkaan ja jos multa olis kysytty, niin olis kyllä saanu viiäkki.. Mutta mammahan se höyryämmään välliin, että ei niitä saa mihkää viijä...

t. Tyy-ne, kamoja kasaillen...

Jk. Antero-mussukka hanipöö, koitas nyt parantaa se teitin mamma siitä postonilaisesta. Soon nimittäin kauhia tauti, siitä ei vissiin toivu ikuna, jos semmonen iskee! Tuo meiän mamma on vissiin jo ihan menetetty... Mutta nyt sää alat näytteleen sille vaan ihania sulosia pikkumopsien kuvia ja alat kertoileen sille sitten niistä meiän tulevista mopsivauvoista miten ne on ihania ja sulosia ja rakastettavia eikä yhtää niin villejä ja terävähampaisia niin ku postonilaiset... Sano sille myös, että boston on hyvää vain kakkuna. ;)) *puspus*

Reissussa on käyty...

...eikä oo ees rähjäännytty! ;) Mutta ensinhän sitä piti ladata kotisohvalla akkuja, että jaksaa lähtä reissaileen... Vasemmalta Salli-täti, Miina-mummo, Armi ja mää ite. :)


Perjantaina ajeltiin Piian, Mämmin ja Mutin luo Pohojammaalle. Iskä, Miina ja Salli jäivät kotiin. Mää otin Armin, Iineksen ja Sippen reissukavereiksi, niin ja tietty äiskän kans. Matka meni hyvin, me vedettiin unta melkiistä koko matka, kerran pysähdyttiin pissalle samalla, kun äiskä ryyppäsi pensa-asemalla kaffit.

Iines ja Sippe valtasivat heti Mämmin ja Mutin karvalankanukkumispaikkahässäkän. No onhan se noille kakaroille oikein, että niillä oli sentäs lattialla kiva pehmyt lämmin peti, kun ei me päästetty niitä sänkyyn nukkumaan. Sängyssä kun on vain mopsien paikka, niih!

Perjantai-iltana kun käytiin isojen tyttöjen lenkillä (äiskä, minä, Armi, Mämmi ja Mutti), niin mää löysin lenkin varrelta aarteen! Joku oli jättäny tien varteen pienen puruluun, sellasen, jossa on solomut päissä. Ja minähän tietysti terävänä tyttönä hoksin, että mikäs aarre se täällä minua ootteleekaa! Niinpä minä kannoin sen leuhkana kortteeriin ja mussuttelin nassuuni. Oli siinä senni seittemänlaista noolaajaa ja luun jakajaa, niin ku esmes Armi ja Iines, mutta määpäs mässytinki sen ihan ite ihan liiskaksi.

Tässä on muuten mun Mämmi-täti, Salli-tätin ja Kinkku-äitin vanhin sisko.

Piialla on aidattu piha ja siellä oli kyllä kiva rimputella. Varsinki noilla kakaroilla oli niin palijo vauhtia, että Piian kukkapenkkiki kärsi vaurioita... Ihan pittää pyytää anteeksi noitten riiviöitten puolesta, kun ei ne älyä varoa, kun juosta tohottavat.. Siihen malliin oli kakaroilla ulukona virtaa kinttaissa, ettei mamma saanu niistä ees kunnon kuvia...

...paitti sillon, kun ne kyykkäs... :D

Ne keksi kyllä vähän hassun nukkumapaikan... Ne nukku monet tovit keittiön tarjoiluvaunun alahyllyllä mamman kylymälaukun päällä. :D Mämmi-tätiki niitä ihmetteli, että on ne nukkumapaikan keksineet!

Yöt ne nukku pääasiassa Mämmin ja Mutin pikkusängyssä, kun ei me tosiaan otettu niitä sänkyyn viekkuun (paitsi Piia oli ottanut Iineksen viimesenä yönä ja sitte mamma otti Sippen, kun Sippe oli yksinäisyyttään kitissy sängyn vieressä, mokomatki seuranpetturit!).

Sunnuntaina me käytiin Mutin kans Ylivieskassa näytelmissä. Mää kun oon jo ISO tyttö, niin mää näyttelin junnuluokassa EH4:n eestä. Mutti kun on vielä isompi tyttö, niin Mutti näytteli nuorten luokassa ERIn eestä. Hienoa Mutti! :)) Näyttelyssä mää tapasin myös ekan kerran sitte kasvatuskotoolta lähön ihan ikioman äiskäni Kinkun. :) Kinkku-äiti näytteli avoimessa luokassa myös ERIn arvosesti ja sijottu vielä luokassaan toiseksi! Hienoa, upeeta, mahtavaa Kinkku-äippä! :)

Piia osti itelleen ja Mutille uuvet lätsät näyttelystä. Mutille se osti tommosen maastokuvioisen lippiksen. Mutti on kyllä aika päheen näkönen uuvessa kotsassaan. Mulla tulee noista kuvista mieleen ihan Sherlock Holmes. ;)

Itelleen Piia osti komian mopsipipon. Siinä on mallina ihan selevästi meikätyttö, kun toinen korva on ruusulla ja toinen kolomiolla. ;) No on tuo malli kyllä kappaleen verran paksumpi kuin mää, mää kun piän noista linjoistani huolta ja oon vielä hyvin hoikkanen tyttö.

Näytelmän jälkeen Minna-kasvattaja kävi kotimatkallaan päiväkaffeella Piian luona. Mukana oli tietty Kinkku-äiti ja sitte Iita-koiruus, jonka viekussa oon nukkunu pikkutyttönä päikkäreitä. Sitte oli Minnan tytöt Johanna ja Noora.

Tässä mää poseeraan Kinkku-äitin kans Minnan sylissä. :) Huomatkaa kuvassa myös Johanna, joka yritti epätoivosesti saaha meiät hymmyilemmään. ;D

Tää on Iita, rodultaan valkoinen ruotsinhirvikoira. Iita on kyllä kiva tyttö, kiltti ja rauhallinen. :)

Ja tää on Noora. Ja tietty nuo linssiluteet Iines ja Sippe on päässeet TAAS kuvaan....

Tässä on sitten Johannakin. Ja yllätys yllätys, linssiluteetki... Johannalle muuten oikein hyvää Johannan päivää! :)

Ja sitte potretti. Mämmi kuikistelee sieltä Johannan viereltä ja Armi on Nooran ja Minnan välissä. Isot kiitokset Minnalle, Johannalle, Nooralle, Kinkku-äitille ja Iitalle käynnistä! :)

Voi elämä! Lissää linssiludekuvia...! Enkä nyt tarkota Piiaa, vaan noita kahta kakaraa, joita mukamas tänä aamuna niin paleli ulkona, että piti mennä Piian takin alle lämmittelemään...

Tänä aamuna lähtiessä sitten mamma moppaili lattioita, kun ne nuo linssilutteet valskaaki.. molemmista rei'istä. Niin ja Armiki vähän maalaili lattioita... Vaan Armipa saiki elämäsä tilasuuven testata pikkusänkyä, kun se oli nostettu ison sängyn päälle siivouksen tieltä eikä postonipenskat päässeet siihen nukkumaan. ;) Hyvin Armille uni siinä maistu!

Tämä menis kyllä jo kuva-arvotuksena, että monta koiraa kuvassa? Tai siis koiriahan siinä on kaks ja mopseja neljä. ;) Eli kaik yhes koos Piian kanssa pötköttämässä. :)

Iltapäivällä pistettiin sitte kamppeet kassaan ja pakattiin auto. Me matkustettiin Armin kans takakontissa.

Postonipenskat matkusti takapenkillä. Kiltisti taas matkustettiin. Pari kertaa pysähyttiin pissataukoa pitämään. Kiitoksia Piialle, Mämmille ja Mutille mukavasta viikonlopusta! :)

Kotimatka alko olla jo loppusuoralla, matkaa ei ollu jälellä enää kuin jotaki 25 kilsaa, kun autosta alko kuulua kummaa ääntä. Mamma parkkeerasi bussipysäkille, kävi kiertämässä auton, konttas maassaki ja kurkki alle, mutta mittään kummallista ei näkyny (ihan niin ku meiän mamma jotaki autoista älyäis, hah...) Taas yritettiin tien päälle, vaan kolina sen kun vain koveni. Ja taas pyssäys seuraavalle bussipysäkille ja sitte mamma jo soitti epätoivosena iskälle, että tais meiän matka tyssätä tähän. No iskä meitä pelastamaan naapurin setän kanssa. Iskää ootellessa yritettiin ajella vielä kappaleen matkaa sievästi entiselle huoltsikalle, mutta mamma sitte pysäköi p-paikalle, kun se auto piti NIIN hirveetä ääntä.. Siinä sitte käytiin heittämässä pissat tien poskeen ja olis siellä ollu meille herkkuaki, tuoreita hevosen munkkeja, nam! Vaan mamma tylsimys ei antanu meiän niitä syyvä! Kyllä se ite vettää reissunpäällä huoltsikoilla reikämunkeista possumunkkeihin kahvin kans, mutta meille ei suo ees pientä nokaretta herkullisesta hevosen munkista! Niin väärin, niin väärin....

Mutta asiaan. Tovin oottelun jälkeen iskä sitte tuliki naapurin kans paikalle ja kävi ajamassa kiekan meiän autolla ja ihmettelemässä kolinaa. Naapuri tuumasi, että on tainnu vetoakseli mennä, mutta yritetään ajella hissutellen kotio loppumatka, naapuri perässä, jotta jos jäähään vielä tien päälle. Vaan kun lähettiin ajeleen, niin naapurin setä heti tööttäilemään perässä ja taas me pysähyttiin bussipysäkille. Takarengas oli lenkkassu niin maan per....usteellisesti ja kun iskä sitä kiristämään, niin sehän oli melkiistä irti! Yks pultti siitä oli jo joutunu hukkapiiloon. Ja kun pultit kiristettiin, niin loppupa kolinaki ja Esco pelas taas ku enkeli! Hui kauhia, että me säikähettiin vähän niin ku jäläkikätteen, jotta jos se rengas olis ottanu ja irronnu satasen vauhissa, niin miten meiän olis sitte käynykkään. :( Mutta onneksi selevittiin säikähyksellä. Että muistakaapa tarkistaa kaikki pultit ja mutterit ja nippelit ja nappelit ennen ku lähette ajelemaan.

Meillä alakaa nyt sitte jumalaton pakkaaminen ja muuttohässäkkä. =:o Antero-mussukalle tiedoksi, että Antero-linja on hankittu ja ainaski täällä kaupunkikotona pelittää ku tyhjää vaan. Mutta ans kattoo, ku päästään sinne maalle... Eli sieltä sitten seuraavan kerran, kuulumisiin!

t. Tyy-ne

2,9 kiloa Sipuliteetä, olokaapa hyvä!

No nyt se sitten tuli! :)) Nimittäin Iineksen sisko Sipulitee alias Sippe hoitoon! Sippe on meillä pari viikkoa ja tämän illan hulinoiden perusteella voin kyllä sanoa, että tulee meille mukavat pari viikkoa! On ollut sellanen ralli, kun ollaan juostu peräkkäin pitkin huushollia, minä, Iines ja Sippe. :))

Älyttömän kiva likka tuo Sippe. Ja mamma tykkää siitä ku hullu puurosta! Nyt voi kyllä jo sanoa, että meiän mamma on hurahtanu ihan liikaa jo noihin bostoneihin.. Pitäsköhän tästä alakaa jo huolestua... hmmhhhhh....

Siinä ne sitte söpöstelee, vasemmalla Sippe ja oikeella Iines. Onneksi ne on noin eri värisiä, ettei ne vaan mee sekasi.. ;)


Äiskä punnitti Sippen ja Iineksen. Sippe painoi 2,9 kiloa ja Iines 2,8 kiloa. Ei ikuna uskois moisista kakaroista! Toista se on meikätyttö; kokonaista 7,1 kiloa mopsia! ;)

Nuo pikkulikat on kyllä vähän hassuja... Äiskä kun laitto meille iltaruokaa, niin se laitto Iinekselle ja Sippelle samanlaiset sapuskat. No, eka nuo tirriäiset syö niin ku omista lautasistaan. Vaan mitä ne tekee sitte....?

No ne hömelöt vaihtaa lautasiaan! :D Ihan niin ku toisen lautasella olis mukamas parempaa ruokaa ja niillä on samanlaiset sapuskat kummallakin, hah! No, pannaan tää kakaruuden piikkiin. ;)

Iineksen hassuus ei sitten tuohon lopukaan... Parvekkeella on puhdas kissanhiekka-astia, kun iskä oli laittanut sen killille valmiiksi, kun lähti juhannuksena hakemaan meitä maalta. Killihän jäikin sinne maalle sitten ja hiekka on nyt sitten "joutilaana" siellä partsilla. Vaan löytyhän sille hiekka-astialle käyttöä.... Äiskä yritti kyllä toimittaa Iinekselle, että siihen vois käydä pissalla ja kakalla, mutta eihän tuo sitä tajunnut, huoh... Se vain alkoi hulluna kaivamaan sitä hiekkaa, pyöri siinä vadissa ja lopulta pisti siihen päikkäreille! Eli onko tämä nyt tulkittava niin, että kun aikoinaan selvisi minun ja Armin laumahierarkia, että Armin paikka on pyykkikorissa ja mun paikka roskiksessa, niin Iineksen paikka tässä laumassa on kissanp*sk*astiassa? ;D

Me muutes lähetään huomenna reissuun. Sippe varmaan aattelee, että minkä kulkuriporukan mukkaan se on joutunu, kun ekka lähetään viettään viikonloppua Mämmin ja Mutin luo (JIIIIIHAAAA!! :)) ) ja sitte onki ens viikolla jo se muuttohomma. Sippe-parka.. Täytyypi koittaa selittää sille, että kyllä Sippen mamma osaa hakia Sippen sitten sieltä meiän uuvesta osotteesta pois. ;)

Mutta nyt me mennään pakkaamaan kamppeita, että päästään aamupäivästä ihan ihmisten (tai mopsien) ajoissa lähtemään. Niin ja mamma, seuraava bloggaus saa kyllä sitte olla jo MINUSTA, kas kun tää on MUN blogi, eikä minkään bostonitirriäisten... Sippen siivellä saat nyt anteeksi vielä tämän kerran, äiskä. ;)

Huluvattoman hauskaa viikonloppua kaikille Ii... (ÄISKÄ, KIROTUSVIHRE!!)... siis kaikille TYYNE-faneille! Eläkää mopseiksi! :)

t. Tyy-ne, ISOsisko

Juhannuskuvia vähäsen jäläkijunassa...

Vaan parempihan se on myöhään, jos sillonkaa. ;))

Mehän oltiin sillon juhannusaattona Sirkka-tätin mökillä makkaraa paistamassa. Tai siis meillä mossuilla oli kyllä omat nappulat siellä iltaruokana mukana, mutta saatiin me vähäsen sitä makkaraaki, nam! Mammalla kun ei ollu jussin aikaan kameraa, niin se ei saanu sitte otettua jussikuvia olleskaan. Vaan tänään sitte kävi Moona ja Moonan äiskä kylässä, niin meiän äiskä sai Moonan äiskän kamerasta kuvia. :) Siellä mökillä oli jussina pikkutytöt Moona ja Senni, jotka ovat serkuksia. Pikkulikat hoiti meitä kovasti, ruokkivat ja paijasivat. :)

Senni antaa Miinalle vissiin jotain namuja. :)

Ja Moona paijaa mua. :)

Senni varmisti tuon pinnalla pysymisen ja veneili nurmikolla. :)

Sitten seuraakin kuva-arvoitus:

Etsi kuvasta Senni :))

Siellähän se Senni, veneen kyytissä, ja meiän iskä on hevosena. ;D

Moona tuli tosiaan tänään sitte käymään ja mää aivan innossani, että Moona tulee kattoon MUA, MUA, MUA...!! Vaan mitä sitä tyhjää! Kattokaa ny, Moona kun näki Iineksen, niin ei se mua pientä enää ees huomannu.... *HUOKS* Mää kyhjötin vain surkeena sohvan nurkassa..

Tuo pallo, joka on Moonan kädessä, on muuten kallein koiranpallo, mitä meiän äippä on kuulema koskaan ostanu. Soon ostanu sen sille edesmenneelle Toni-kultsulle, joka on ollu pallohullu. Tuohon palloon on syttyny valo, kun se on tömähtäny johonki, mutta nyt siinä ei oo palanu se valo aikoihin. Pallo oli maksanu 70 mummonmarkkaa ja on kuulemma moneen kertaan hintasa haukkunu, sen verta monta tennispalloa tuon takia on kuulema jäänyt hukkumatta koirapuistoon. ;) On tuo pallo kuulema kerran sinne hävinnyt, yhtenä talvena. Mutta oli sitten keväällä löytynyt koirapuiston ojasta. :)

No sentäs Salli-täti pääsi Moonan paijattavaksi..

Moonallaki oli ilmeisen hauskaa :))

Höh, vieläkö Iines-kuvia???

Ja ei ku lisää!! Tää on Tyynen tarinoita, eikä Iineksen...

No loppuihan ne jo! Huh huh.. Nyt kun nukutaan vielä yks yö, niin sitten tulee se Sippe, Iineksen sisko. Voihan elämä, mitenhän mää pärjään sitte kahen terävähampaisen bostoniriiviön kanssa! No toivottavasti se Sippe on edes yhtä kova juokseen rallia kuin Iines. Oli nimittäin tänä iltanaki semmoset rallit meillä Iineksen kans, että tassujen töminä vain kuulu ja minun kilijahtelu, kun jahtasin Iinestä. :)) Että on se oikeesti ihan kiva olemassa tuo Iines-ipana. :)

t. Tyy-ne, Iineksen varjosta

Jk. Antero hanimussukka, kiitos lohduttavista ja ihanista sanoista. ;) Taas nousi meikätytön itsetunto, vaikka korvat välillä sojottaaki toinen ittään ja toinen länteen. Ja sytän sykkii etelään... *kaipaava huokaus* Ei se tuo äiskä kuulema päästä mua junailemaan yksin etelään. :(( Pakko kai tässä on sitte kärsiä ja ootella, josko se sitte ens kesänä lähtis mun kaa käymään siellä teilläpäin.. Mutta lentosuukkoja ja satamiljuunaa lämmintä halia omalle Antsupantsulle! *pusipusi*