Tyynee tasan kymmenen kuukautta!

Meillä on ollu kyllä kiirettä tännään.. Täällon käyny monta satsia vieraita. =:o Hauskimmat oli kyllä naapurin pikkutyttö ja -poika. Ne kävi täällä sillonki maaliskuussa, kun oltiin täällä hiihtämislomalla. Se pikkupoika kysy, että missä se on se ihan pikkunen koira, joka oli täällä sillon kevväällä. Ja mää oikeen polliana röyhistin rintaani, että tässähän mää, mutta kun moon kasvanu jo NIIN isoksi tytöksi. Siis mulla on tännään 10-kk synttärit, eikä oo ollu myrskyä olleskaa, pelekkää Tyynee vaan koko kymmenen kuukautta.. ;) Ai niin, sitte se pikkupoika tuli meiän kamariin ja Jesse-kissa istu siellä mamman yöpöydällä. Se poika kysy, että onko tuo kissa elävä?? =:o Mamma siihen, että silitäppä vähäsen, niin näät. Poikaparka oli luullu, että Jesse on täytetty, kun se niin yhessä kohti istua möksötti. :D

Mää sitte tilasin synttäripäiväksi oikein komian sään. ;) Aurinko paisto ja lämmintä oli, parikymmentä astetta ellei vähäsen yliki. Tuolla me ollaan pihalla pääasiassa touhuttu päivä, mitä nyt välillä käyty kamarissa ottaan tirsoja, että jaksetaan taas touhuta. Saipa äippä napsastua jonku kuvatuksenki, päivänsankarista, kröhömmm... ;)

Tässä oon mää ja mun lempparilelu, vinkuva leijona, jolla on ollu tennispallo masussa, mutta nyt se pallo on kyllä joutunu hukkaan. Taikka sitte jääny kaupunkikottiin.

Tää on niin tätä!! Ei ees omia lelujaan saa mussuttaa rauhassa, kun tuo Ilkimys-Iines on jo ne ryöväämässä ja pussailemassa mun lellonaa!

Mutta sitte onneksi Miina-mummu ja Salli-täti puuttuvat pelliin ja käskivät Iineksen antaa mulle lelun takasi. Iines tais vähän möksähtää, ku oikeen käänti mulle selekäsä..

Sitte mää otin oikeen lokosan ja rennon asennon ja mutustelin lempi-lellonaa. :) Ja tietty tuo kakara noolas vieressä koko aika...

Koitti se supatella korvaanki, että enkö mää vaihtais lellonaa vaikka, vaikka pariin namipalaan... No en!!

No mää sain sitte mutustaa Lellonaa ihan rauhassa, kun Miina ja Salli vartioitsi mun mussuttelutuokiota. :)

Mää vähän kostin sitte tuon lellonaepisodin Iinekselle iltaruualla... Mamma laitto meille iltaruokaan ihan hirveen hyvvää hirvenlihhaa ja kun Iines ei tullu syömään, niin mää ryöväsin Iineksen kupista puurot ja hirvenlihat ja jätin sille pelekät nappulat, hih... Kärsiköön kakara vähän nahossaan, tai massussaan, kun isompiaan kiusaa. ;)

Hui! Äiskä kerto muuten pelottavan jutun... Se oli eilen illalla hämärissä hakemassa pyykiä narulta, niin tuolta puskasta oli tulla ryöhältäny iso musta koira! =:o Se oli vissiin ollu semmonen karjalankaljakoira.. ei ku siis karjalankarhukoira vaimikäsenytoli... Äiskä oli kauhiana ensin säikähtänyt, mutta kun se kaljakoira ei ollu ollu mammasta mopsiskaa, niin äiskäki oli sitä sitte alakanu raatauttaan. Ei se ollu tullu lähelle, mutta ihan kiltisti oli vain katella tillotellu. Mutta onneksi me ei oltu sillon ulukona! Mehän oltas varmaan luultu, että sieltä puskasta tullee vähintäänki karhu.. tai ainaski susi... Höpsis, kun me oltais oltu kyllä niin rohkeita, että me oltais ajettu se vieras koira pois ja heti! Niinhän me tehtiin naapurin Aatullekin, kun ekan kerran nähtiin. ;)

Mukavaa alakavaa viikkoa kaikille Tyyne-faneille! Erityisesti Antero-pusupoikahöpönassukultamussukalle! *puspus ja halihali*

t. Tyyne, 10-kk synttärityttö