torstai 27. marraskuuta 2008

Helena-tätin rieskanleipomiskoulussa

Heippa hanimussukat, muutkin kuin Antero! ;) Anterolle erityisheipat halipusujen kera, pus pus!

Ekkana tärkeimmät uutiset: iskä on käymässä meillä maalla. :)) Kiva kiva! Ihan hyvä, että tuo iskä pistäytyy välillä, kun kylillä olivat jo juorunneet, että meiän äiskä ja iskä on eronneet, kun äiskä assuu täällä maalla ja iskä kaupungissa. Hah, saipahan juorukellot pitkän nenän, hihii. ;))

Huh, olipas tänä aamuna kylymä! Pakkasta oli melkiistä -9 astetta ja ihan väkisin meinas tassuloisia palella, kun käytiin aamupissalla. Vaan sitte päivän päälle laski pakkanenki rapiaan -4 asteeseen, niin sitte tarettiin paremmin humputella ulukonaki.

Virve-täti tuli aamusta päivin meille. Ja heti kohta Virven jäläkeen tuli naapurista Helena-täti. Helena-täti tuli opettammaan meiän mammalle ja Virvelle rieskan leipomista ja paistamista. Opissa ne on variksen pojatki tuulessa. ;)

Mamma laitto pirtin uuniin tulet ja Virve alako vääntämään rieskataikinaa Helenan ohjeitten mukkaan. Tässä Virve ja Helena leipovat rieskoja.




Meiät pantiin aijan taa toiselle puolen pirttiä oottelemmaan, kun ne paistoon menevät rieskat ootteli uunivuorojaan mopsien ulottuvilla pirtin penkeillä. No me otettiin ihan iisisti ja kateltiin päältä, kun leipurit touhusi. Miina-mummo köllötteli Iineksen kans soutotoolissa, mää ja Salli-täti köllöteltiin matolla.



No sitte Iines lähti siitä meiän kamariin koisimaan päikkäreitä, niin me Sallin kans roikastiin Miinan kaveriksi kiikkutuoliin. Vaan Salli-paralla oli vissiin vähän ahasta, kun Salli joutu nukkumaan siinä ihan istullaan. ;D






Ja siinä pötköttellee sitte ne rieskat poikineen. Niitä tuliki melekonen leipomus, 29 rieskaa. Ja kainuulaisille ja savolaisille tievoksi, että rieska on sitte semmonen tooooosi ohu (melkiistä päivä paistaa läpi) ohraleipomus, eikä mikkää valtava limppu, niin ku teillä päin luullaan. ;)




Ja tässä sitte yks rieskaparka pötköttää uunissa melekiistä tulilla. Mahtaa olla kuumat oltavat! =;o Vaan hyvin paistu rieskat uunissa. Välillä leipurit pisti vaan lissää puuta uuniin, että sai kunnon loisteet sinne rieskojen paistoon.



Oho, niistähän tuli ihan rieskan näkösiä! =:o Vaikka meiän mammalla kyllä meni aika monta uusiksi, kun se hömelö tartutti ne aina pöytään kiinni alapinnasta. ;D




Ja hyviäki niistä tuli! Meki saatiin iltapalaksi rieskapalasia, nam! Äiskä käskee kiitellä hirviästi Helenaa arvokkaista rieskanleipomisopeista. Ai niin, Helena toi äiskälle poron vertaki, jota äiskä sitte pakasti, että kiitoksia siitäki! Mutta sen verran äiskä jätti sitä, että huomenna me ja pappa saahaan ruuaksi verilättyjä, namskis! Iskä saa ostaa itelleen kauppa-autosta vaikka rillimakkaraa, kun ei se älyä semmosen herkun kun verilättyjen päälle mittää, höh. :D Niin ja Virvelle vielä kiitoksia rapsutuksista ja mamman puolesta leipomisseurasta! :)) Ei niin ku aina unoheta sinua kiitellä.. ;)
Äiskä on muuten tuunannu Astridia... =:o Se otti takapenkin istumaosan kokonaan pois ja keikkasi selekänojat lattiaksi. Tännään sitte pappa ja iskä fiksaili Astridiin semmosen systeemin, ettei selekänojia saa ihan hevillä nostettua takasi ylös. Siihen selekänojan päälle laitetaan meiän häkki, siis heti siihen vänkärin istumen taakse. Sitte toinen häkki tullee sinne ekan häkin taakse, ja sinne kuletaan peräkontin kautta, kun ekkaan häkkiin kuletaan sivuovesta. Ens viikolla mamma vie Astridin katsastukseen ja katsastaa sen pakettiautoksi, niin sitte meillä on ihan oikia mossujen (ja postonkakun) kuletusauto. :))
Reissuja Astridin kans ootellen
Tyy-ne

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Muiskis Tyyne Kulta!

Ihan ekaks, ettei vaan pääse unohtuu, ni voisitko lahjoo sen Astridin lähtee reissuilee vaiks tänne mun luo. Juu, sinä Tyyne tietysti mukana *pusipusi*.

On muuten hyvän näkösii rieskoi, NAM... Tollasta herkkuu meil ei saa, ku meilt puuttuu tollane tuliuuniki (eikä äiskä muuteska osais niitä tehdä). Kai sä kulta pieni leivot sit mulle rieskoi, ku ollaan naimisis?

Mun käy oikeen sua kateeks, ku teil on pakkasta. Meille sato ihan hirmusesti lunta ja olin varsinainen lumimies, mut sitä onnee ei kestäny ku pari päivää ja ny on taas kaikki paikat täynnä likasta loskaa, YÄK...

OOPS, ny tuli muuten kiirus. Fontero on menossa ryöväämään mun luuta, et pitää mennä pelastaa se.

Muiskishuiskis viikonloppuu ja roppakaupalla halipusuja.

Rakkautella Antero

marsu kirjoitti...

Voi mahoton, oikiaa rieskaa! Ihan herahti vesi kielelle - voisit Tyyne pistää miulle yhden noin niinkuin joulukorttina *hih*

Anonyymi kirjoitti...

Voi mahoton ku ne rieskat oli sitte hyviä! Kysäse mammalta jos ne helenan kans tulis vaikka ennen meijän äiskän synttäreitä tänne meille,nii voitais taas harjotella leipomista, vaan eihän meillä kyllä tarvi enää harjotella ku oltiin niiiiiin hyviä jo eka kerrallaki!!