sunnuntai 28. syyskuuta 2008

Kolomiviikkosia ja saikkua...

Olipa se tuo lauantai oikia hulinapäivä! No tietty oli ekka niin ku noitten Mutin vauvojen kolomiviikkossynttärit. Synttärilahjaksi ne sai matolääkkeet. :D Siinä ne kolomiviikkoset rötköttää, kaikki kuus. ;D Vaan taitaa olla tuo violetti eri isälle...


Synttäreitten kunniaksi äiskä purki pentulaatikon palasiksi ja vei saunaan pesulle, kun oli kuulema jo siinä kunnossa, ettei siinä olis ilenny ottaa kolomiviikkoskuvia. ;) Äiskä viritteli kakaroille kompostikehikoista aitauksen pentulaatikon tilalle. Kehikko oli avonainen, että Mutti pääsee hoiteleen vauvoja ja jos alakaa ahistaa, niin pääsee vauvojen luota poiski. No eiköhän tuo Emma ollu karannu pentuaitauksesta. :D Mamma meni kattomaan pentuja, niin siellä se Emma rötkötti tyytyväisenä aitauksen ulukopuolella aitauksen ja seinän välissä. :D Matkan varrelle oli tullu hienosti pissat ja kakat.



Sitte ne kolomiviikkosposseeraukset, vassokuu! Haluatta te niitä kummiski. ;)
Hukkis, 910 g



Emma-Kyllikki, 870 g



Rupsu, 940 g





Yami, 840 g





Peukaloinen 700 g




Vaikka tuo Peukaloinen on pienin, niin se on silti pippurisin. ;) Se kävelee kaikista teerevimmin.




Me ollaan nyt annettu vähän tuolle Mutti-mammalle vappaata ja toimittu hoitotätteinä, Miina, Iines ja mää.






Eilen oli oikeen vieraspäivä kans. Kävi Eila, Tanja ja Tiina. Tässä me sohvaillaan Tiinan ja Tanjan kans. Kiitoksia käynnistä ja rapsutuksista! :)




Sitte kävi Miia. Kiitokset Miiallekki käynnistä! Niin ja seurasta ja kyytistä elläinlääkäriin... Nimittäin tää alako niin ku siristää silimää, taas... Ja kun mamma ja Miia sitä syynäsivät, niin reikähän siinä sarveiskalavossa oli. Mamma soittamaan päivystävälle ja kyllä meillä käviki pölijän tuuri, kun sattu olemaan päivystys täällä, matkaa vain vaivaset 30 kilsaa. Pahimmassa tappauksessa päivystykseen ois voinu olla kolominkertanen matka. Siinä tappauksessa olis kyllä huristeltu Ouluun päivystävälle.. Niin käytiin sitte Miian kyytillä lääkärissä ja saatiin silimävoijetta ja nyt ollaan sitte saikulla, tämä Herra Mopsiresitentille tievoksi. Nyt saattaapi mennä viikkoki saikuttaissa. Justaansa kun me tehtiin lähtöä sinne elläinlääkäriin, niin tuli naapurin Jenni Aatu-koiran kans. Harmi, kun oli niin hektinen tilanne ja kiire, ettei ehitty seurustelemaan, mutta ehittiin me kahvit Jennille tarjota pikasesti. Seuraavalla kerralla sitte paremmalla tuurilla ja ajalla. :)
Sulosta sunnuntaita toivotellen ja etärakas-Anterolle halipusuja ja sunnuntaisuukkosia lähetellen
Tyy-ne, saikulla

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onnittelut vauveleille ja tervehtymispusuja sulle, Rakas Tyyne. Mä meinasin jo tos viikolla karata sua kattoo, mut toi penteleen äiskä esti. Oli siin naapureilla hauskaa, ku mentiin peräkanaa pitkin pihoja, HIH... Pressa myöntää sulle saikkua, et nyt voikki sit vaan haaveilla musta, hih...

Anonyymi kirjoitti...

Kivat kuvat ootte ottanut noista kakaroista (toi yks on vaan epäilyttävän värinen, varsinkin kun se on vasta nyt tullut näkyviin). Ekaks oli yks vääränvärinen ja nyt on kaks ja kun ne on kuusviikkosii niin montakos niitä värivikasii sitten on?
Parantelehan simmu ja pidä huolta Mutin rääpäreisistä :-)

Terkuin marsu