Ensinnäki, hyvvää nimipäivää mulle! :)) Ja Anterolle super-isot kiitokset nimpparionnitteluista! *puspus ja halit päälle* Mun nimpparin kunniaksi mamma leipo pullaa. :p
Tuo meiän äiskä on nykyään semmonen pullantuoksunen äippä. :) Mikähän sitä riivaa?? Ei se kaupungissa kyllä kahestikkaan leiponu! Ja nyt se voi leipoa vaikka kahesti viikossa..
No kyllähän se tietty täällä kuuluu vähän niin ku mamman ”toimenkuvvaan”, että se pittää huolen tuosta papan ruoka- ja kahvileipätarjoilupuolesta, muun muassa. Meki saatiin tuoretta pullaa mun nimpparin kunniaksi.
Epäluuloinen nimpparisankari tutkailee saamaansa nimpparipullaa. :)
Sitte äiskä teki voitelusta jääneestä munasta pikkumunakkaan mikrossa, mutta sen se anto Mutille. Kyllähän mää ymmärrän, että Mutti tarvii nyt palijo ja hyvvää ruokaa, kun sillä on tuommonen armeija tissitettävänä. ;) Yhellä alokkaalla on tännään silimäkki auennu, 12 päivän iässä, sillä neekerilapsella. :)
Toiseksi, kiitoksia kaikille, jokka ootte kannustanneet minua tässä polokemisasiassa. Kummasti lohuttaa tämmösen poletun mossuparan mieltä. ;)
Ja kolomanneksi, kun se tuo meiän mamma on tuommonen homekorva, hohhoijaa… Niin sehän oli tosiaan unohtanu tuolla synnytyskiitoksissa mainita Virven ihan kokonaan, niin ku Anja-täti tuolla edellistä kirjotustani kommentoiki. Elikkä meiän mamma lähettää vielä suunnattoman isot kiitokset Virvelle tuon kakaralauman ekasta yöstä, jonka Virve urhiasti valavo pentulaatikon reunalla. Kiitos kiitos! Mamma ei ollu nukkunu silimäntäyttä etellisenä yönä, kun pennut sitte aamulla synty. Se valavo 1,5 vuorokautta yhteen putkeen. Tai oli se sillon iltapäivällä nukkunu kolome varttia, kamarin lattialla istullaan Mutin kans pentuja tissittäissä… No sitte tuli onneksi samalle illalle pelastava enkeli Virve, joka päästi mamman yöksi nukkumaan meiän viekkuun pirtin sänkyyn. Että minunki puolesta kiitoksia Virvelle. ;) Virve on tämän näkönen tyttö:
Toiseksi, kiitoksia kaikille, jokka ootte kannustanneet minua tässä polokemisasiassa. Kummasti lohuttaa tämmösen poletun mossuparan mieltä. ;)
Ja kolomanneksi, kun se tuo meiän mamma on tuommonen homekorva, hohhoijaa… Niin sehän oli tosiaan unohtanu tuolla synnytyskiitoksissa mainita Virven ihan kokonaan, niin ku Anja-täti tuolla edellistä kirjotustani kommentoiki. Elikkä meiän mamma lähettää vielä suunnattoman isot kiitokset Virvelle tuon kakaralauman ekasta yöstä, jonka Virve urhiasti valavo pentulaatikon reunalla. Kiitos kiitos! Mamma ei ollu nukkunu silimäntäyttä etellisenä yönä, kun pennut sitte aamulla synty. Se valavo 1,5 vuorokautta yhteen putkeen. Tai oli se sillon iltapäivällä nukkunu kolome varttia, kamarin lattialla istullaan Mutin kans pentuja tissittäissä… No sitte tuli onneksi samalle illalle pelastava enkeli Virve, joka päästi mamman yöksi nukkumaan meiän viekkuun pirtin sänkyyn. Että minunki puolesta kiitoksia Virvelle. ;) Virve on tämän näkönen tyttö:
Yks päivä kävi naapurin Aatu-koira täällä. Aatu oli vissiin sitä mieltä, että meiän äiskällä ei oo tarpeeksi koiria (meitä on nyt kymmenen =:o ), kun Aatu parkkeerasi tänne tuntikausiksi. Ei se sisälle tullu, tuolla ulukona vaan leppasi ja me käytiin aina välillä viihyttämässä Aatua. Mutta sitte, kun Mutti-mamma meni pissalle, niin johan tuli tupenrapinat! Mutti oli toooooosi ärhäkkäänä Aatulle, tietäähän ne vastasynnyttäneitten hormoonit… Sitte äiskä kattoki parraimmaksi ottaa Aatun autoon ja viiä Aatun kotia. Mää pääsin ookaamaan sille reissulle. :)
Viikonloppuna tulla hilipasi sitte Aku tänne tuolta mökiltä. Me ei olla Akun kans vielä palijo seukkailtu, mutta pappahan se päästi Akun sisälle… Ekka tuli tietty kauhia rähäkkä, että kuka ruojake kehtaa tulla meille sisälle. Mutta sitte me tojettiin Aku ihan vaarattomaksi tappaukseksi ja homma oli sillä selevä. Paitti Iines-kakarahan se tietty yritti hyppiä Akun silimille, mutta Aku ku sitä kerran varotti, niin johan lakos Iines selälleen ja usko kerrasta, että Akusta ei leikkikaveria saa. Tuolla se pirtin sängyn alla Aku sitte tuntikausia maata köllötteli ennen ku lähti pistelemmään takasi mökille.
Viikonloppuna tulla hilipasi sitte Aku tänne tuolta mökiltä. Me ei olla Akun kans vielä palijo seukkailtu, mutta pappahan se päästi Akun sisälle… Ekka tuli tietty kauhia rähäkkä, että kuka ruojake kehtaa tulla meille sisälle. Mutta sitte me tojettiin Aku ihan vaarattomaksi tappaukseksi ja homma oli sillä selevä. Paitti Iines-kakarahan se tietty yritti hyppiä Akun silimille, mutta Aku ku sitä kerran varotti, niin johan lakos Iines selälleen ja usko kerrasta, että Akusta ei leikkikaveria saa. Tuolla se pirtin sängyn alla Aku sitte tuntikausia maata köllötteli ennen ku lähti pistelemmään takasi mökille.
Toissapäivänä äiskä oli älyttömän reipas! Se leikkasi 180 koiran kynttä! =:o Se leikkas noilta kakaroiltaki, vaikka ei niillä vielä palijo leikattavvaa ollukkaa, semmoset pikku käppyrät kynsien päissä. Mutta kuulemma ilikiästi tarttuvat makkuualostoihin.
Tuo kynsienleikkuu ei oo meiän mossukoitten lempipuuhaa, mutta täytyy pikkusen kehasta, että me Iineksen kans otetaan kyllä se kaikista rauhallisimmin, silleen ihan kuulisti. Salli-täti on kynsiä leikatessa rento ku rautakanki, ja Miina-mummo tappelee kynsin, hampain vastaan… Vaan en tiiä mikä Miinaa nyt riepo, kun tällä kertaa se anto leikata kynnet ihan nätisti! Tais johtua siitä, kun ennen Miinan kynnenleikkuuta mää vähäsen ärähin Miinalle, että anna ny mamman kerranki leikata ne kynnet kiltisti, ÄRH…!! Hih.. ;)
Sittepä oliki mukava lähtiä juosta rimputtelemaan lyhennetyllä kynsikalustolla pihalle. Siellä me Salli-tätin kans nuuskuteltiin, että mikä ah niin ihana sulotuoksu tullee tuolta pellolta. Pakkohan asia oli lähtiä tarkistammaan. No sinnehän oli naapurin isäntä ajanu päivän raktorilla lietettä ja niinpä me tytöt pistettiin siellä herkutteluksi! Ja mamma riemastu, hih… ;)) Illalla se marmatti, että me haistaan Sallin kans navetalle, mutta sehän vähän kuuluu niin ku asiaan näin maalla. Onneksi sentäs on tälläki kylällä vielä ees yhessä talossa lehmykäisiä.
Mutta mää päästän nyt tuon äiskän taas tissihommiin ja pyllyjä pyyhkimään.
Anterolle halipusuterkkuja!
t. Nimpparityttö Tyy-ne
6 kommenttia:
Onnea sinulle Tyyne nimpparipäivän johdosta!!<3 Oot ehottomasti mun suosikki-mossukka! Mutta olipas täti-täti löytänytki tuoreen ja edustavan kuvan meikäläisestä! :) Pitäs tulla käymään kattomassa niitä pikku-mossuja, nehän on varmaan jo hirveen iiiiisoja!! ;D
Vaan komiat on sihterin leetat! Taitaa olla sukuvika... Ihan meinaa tänne Iihin asti tuoksu tulla noista nisupullista, nams. Terveisiä koko sakille!
Lenne
Onnea vaikka vähän jäläkikätteen siulle Tyyne tuon nimpparin johrosta. Pitääkin muistaa sitä Reijaa onnitella samantein ettei unehu sekin taas...
Koskas sie ehtisit niitä Mutin rääpäleitä kuvaamaan? Olis kiva nähdä miltä ne nyt näyttää - onks ne ees kasvaneet yhtään? Ei ne kyllä voi olla vielä niin isoi ko sie eikä niin kauniitakaan... eihän vaan?
Onnea vaan Tyynelle näin jälkikäteen nimpparin johdosta! :)
Kylläpä Mutti on hoitanut lapsukaisia hyvin kun ovat noin kovasti jo kasvaneet, kohta saat niistä lissää leikkikavereita, ettei tarvi aina sen Bostonkakun kans vaan leikkiä!
Mutta vihjaiseppa sille mamma-sihteerikölle, että se vois tosiaan hankkia uuden näppiksen, kun ei tällä ossaa kirjottaa kun ei monessakkaa näppäimessä näy mittää, tai mää tuon sille kohta tussin, jolla se voi piirrellä siihen uuvet kirjaimet! ;>)
Äiskä sannoo tuolta, että se on semmonen juttu kyllä, että opetelkaa kymmensormijärjestelmä, jos käyttä äiskän konneella naputtelemassa. ;)) Tai tuokaa oma näppis mukana. ;D
Kiitokset nimpparionnitteluista! :)
Voi Tyyne Rakas, viel kerran onnee ja muuten hei, sit ku mä muutan teille kotivävyks, ni saaks mä suukkojen, halien ja kaiken muun lisäks pullaaki? Tääl meil sitä pullaakaan katos ei saa, ku ei äiskä tollasii ihanii pitkoi osaa leipoo ja ihan vesi nous kielelle pullasta ja susta kans, Tyyne etärakkaani. Mä muuten laitan ton Pressan hoitaa tän pulla-asian kondikseen, et ainaski kaikkina merkittävinä (ei siis merkkailtavina)päivinä pullaa pitää löytyy kaikille mopseille sukupuoleen kattomatta, hih...
Rakkaudella Tyynen Oma Armas Antero
Lähetä kommentti