Jos olette ihmetelleet blogihiljaisuutta, niin nytpä tulee selitys. Me ollaan oltu lomalla papan luona maalla! Meidän piti lähteä sinne vasta viikko sitten viikonloppuna, mutta tulikin kyytihälytys muutamaa päivää aikaisemmin ja niin lyhyellä varoitusajalla, ettei sihteerikkö ehtinyt tänne naputtelemaan, että ollaan pari viikkoa nettipimennossa. Kovasti yritin kyllä toimittaa, että olis sihteerin hommia, mutta se vaan hulluna alkoi pakata kamoja ja touhotti, että mitä sitä pittää matkaan ottaa... Höh, pääasia, että ME päästiin mukaan. Maalla oli kyllä hauskaa! Saatiin rimputella pihalla vapaina melkiistä milloin itse halusimme. Ai niin, Mämmi ja Mutti oli meidän mukana lomastelemassa.
Tuolla taustalla näkyy koiranhäkki ja koppi, mutta meitähän ei tarvii häkkiin laittaa, kun pysymme muutenkin kiltisti pihalla. :)
Me jyrsittiin siellä mahtavia herkkuluita, joita Nero-koiralta oli jäänyt jemmaan. Nero lähti koirien taivaaseen viime keväänä, mutta jätti onneksi luut meille perinnöksi.
Käpyjäkin oli kiva jyrsiä välillä luiden sijaan. Tai sitten saattoi muuten vain lötkötellä lämpimässä auringonpaisteessa tekemättä mitään. Eikös loma ole just sitä varten, että ei paljoa hötkyillä ja otetaan rennosti?
Jesse-kissakin pääsi pitkästä aikaa ulkoilemaan vapaana. Jesse tykkäs olla niin kovasti maalla, että jäi papalle hoitoon, kun me muut palailtiin kotiin.
Juhannusaattona oltiin Sirkka-tädin mökillä paistamassa makkaraa. Sielläkin saatiin rimputella irti. Sitten siellä oli kaksi kivaa kenneltyttöä meitä hoitamassa, Moona (Moonan te tunnettekin jo) ja Senni. Toivottavasti Moonan äippä muistaa lähettää meiän äipälle jussikuvia.
Sunnuntaina me käytiin Mutin ja Sohvin kanssa Rovaniemellä näyttelyssä. Armikin tuli sinne oman emäntänsä kanssa. Mää tulin pentuluokassa toiseksi, Mutti junnuluokassa toiseksi ja Armi junnuluokassa kolmanneksi. Sohvi tuli avoimen luokan toiseksi. Kaikki saivat laatuarvostelussa EH:n, meille keskenkasvuisillehan ei laatuarvostelua suoritetakaan. Mutta meikätytöstähän tietää arvostelemattakin, että laadukasta on. ;)
Tämä eka kotipäivä on mennyt lähinnä toipumiseen ja nukusteluun. Pikkuhiljaa palaillaan takaisin normaaleihin arkirutiineihin, kunnes taas menee elämä mullin mallin ja pasmat sekaisin, mutta niistä sitten lisää, kun on ajankohtaista. ;)
t. Tyy-ne
Jk. Antero-hanimussukkaomasimasuu, mulla on ollut aivan hiiiiiirveä ikävä sinua! *pusihalimuisku* Juhannusaattona kurkistin kaivoon ja siellähän mää näin vain sun kuvasi! *huoks* Sitte keräsin tyynyn alle seittemän kukkaa, yhen voikukan, toisen voikukan, kolmannen voikukan ja vielä neljä muutakin voikukkaa - meniköhän se kukkien keräily nyt oikein? No meni tai ei, niin mun juhannusunissani seikkailit vain sää, sytämmeni valittu Antero-mussukka. *puspuspus*
2 kommenttia:
Voi Tyyne, mun oma armaani. Et tiiä miten mä Juhannuksena sua ikävöin, nyyh... Tein mäki taikoi ja kyllä sä mun uniin ilmestyit, AAH...
Tieks mikä katastrooffi meil kävi. Mä täytin sunnuntaina 14 kk, mut ei sitä kukaan muistanu. Ei kakkuu, ei lahjoi, ei sit mitään muuta ku muuttoo, mä en ala, nyyh...
Onneks sulla on ollu mahtava loma. Ihan kateeks käy, ku tolleen vapaasti oot saanu juoksennella ja viel hyväs seuras. Mut kyl meki viel joskus, silleen yhes.
Pusipusipusi terkuin Tyynen Oma Armas Antero
Lähetä kommentti