Heippa höpönassut!
Äiskä oli perjantaina ku tulisilla hiilillä... Se otti meiät mukaan ja sano, että ny mennään hakemaan Miska-enoa. Mooses oli aivan intona, kun mentiin sinne, aatteli varmaan, että "Iiiiik, se ihana juoksutuoksu-Tyyne tulee!!" Mutta Mooseksen pettymys oli sanoin kuvaamaton, kun nuuskaisun jälkeen totesi, että herkut on ohi. Tovonen telmittiin siellä Miskan ja Mooseksen pihalla, sitte kerättiin porukka Miska mukaan lukien ja lähdettiin taivaltamaan kotia kohti. Kati huolehti portilla, että pärjääkö äiskä neljän kaa tien päällä, mutta kyllä se tuo meiän äippä pärjää! Soon kuulema reenannu; ulkoiluttanu kerralla joskus kuutta koiraa yhtä aikaa ja niistäki kaks on ollut isoja koiria, niitä kultsuja ajoilta ennen minua.
Yö oli sitte vähän hektinen, kun Salli oli vähän väliä komentamassa Miskaa pois meiän sängystä. No loppupeleissä siinä kävi niin, että Salli teki anterot eli sai komennuksen olohuoneen puolelle nukkumaan. Iskä nukku kyllä siellä vissiin suurimman osan yöstä Sallin kaverina sohvalla, niin ei tarvinnu Sallin yksin nukkua.
Lauantaiaamuna kello herätti ennen kukon laulua ja mamma alkoi hörmeltää aamukahvinkeiton ja eväsvoileipien teon kanssa. Miina ja Salli olis hirviän mielellään lähteny matkaan, mutta äippä komensi isot tytöt iskän viereen takas nukkumaan ja pakkas minut ja Miskan autoon. Sitten hurautettiin kylille ja haettiin vielä Nina, Mimmi ja Ruuti kyytiin. Ja ei kun Escon nokka kohti Kemiä.
Äiskähän ei oo ehtiny meikätyttöä paljo treenailla, mutta ei mua tarviikaan. Siellä mää menin kehässä pentuluokassa niin maan perusteellisen nätisti äiskän vierellä LÖYSÄLLÄ hihnalla. *ylpee itestään* Pöydällä vaan alko vähän murisuttaa ja räyskytyttää, kun kehäsihteeri seisoi tummissa vaatteissaan liian lähellä. Se muistutti aivan liikaa yhtä naista, joka käy meiän koirapuistossa. Mää oon saanu jonku ihme trauman siitä tädistä ja pelkään häntä, vaikka äiskä on sylistä pitäen käyny näyttämässä, että kyseessä on ihan kiltti täti. Kumma juttu.. Mutta joo, loppupeleissä olin kumminki ihan nätisti siinä pöydälläkin, kun ottaa huomioon, että ekat oikeat näytelmät ja mullaki vähän perhosia masussa. Mää tulin tokaksi pentuluokassa. Miska-eno kilpaili jo isoissa miehissä eli avoimessa luokassa, sai EH:n ja tuli toiseksi luokassaan.
Jännä juttu muuten, näyttelyssä tavattiin Miskan setä. Ja senkin nimi oli Miska! =:o Vissiin niin ku ihan perinteinen nimi tuo Miska tuossa äitinisän puoleisessa suvussa. Kaiken lisäksi se Miska-setä oli velipuolensa poikaa eli Miska-enoani nuorempi. Mutta semmosta se on näissä mopsipiireissä, kun mopsitytöt elää niin ku Kauniissa ja rohkeissa, menevät kerran toisensa jälkeen naimisiin, useimmiten vielä eri miehen kanssa ja saavat kaikille lapsia! Toki joskus joku mopsineiti tekee pruuket ja nai oman ritkensä toiseen tai kolmanteenki kertaan.
Kuvia ei nyt oo näytille, kun äiskä on ollu laiskajaakko, tai paremmiki laiskaliisa. Mutta kuvitelkaa minut. ;) Varsinki Antero. ;)) *puspuspus*
Tyy-ne
sunnuntai 8. kesäkuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Rakas Tyyne, eihän mun tarvi sua kuvitella, ku sun kyvas on syöpyny mun verkkokalvoihi. Ihme et se simmulääkäri ei huomattanut síit asiasta mitään. Oishan se ollu kiva lukee, et Tyyne on todettu Anteron silmistä, hih...
Hieno homma Tyyne kulta, et aloitit ton virallisen näyttelyuran ja onnee kans. Mä oon kans sitä mieltä, et mua ei kuka tahansa saa tulla kopeloimaan (sä tietysti saat)*pusipusi*
Oikein mukavaa maanantaina sulle rakas Tyyne Typsykkä ja isot halit kaa...
Hih, sepäs olisikin ollut veikeetä, jos KoiraNetissä olisi lukenut Antero-mussukan tiedoissa silmätutkimustulosten kohdalla, että "Tyyne, todettu". :D :D :D
Halipusuiltasuukkoja omalle hanipöölle! *puspus*
Lähetä kommentti