maanantai 10. maaliskuuta 2008

OSTETAAN: uusi lelukori

Mopsis, ystävät!

Meiän äiskä on kyllä avuttoman huono valokuvaaja! Kassokaa nytkin noita räpellyksiä, ne on kaikki ihan kierossa. Mutta älkää katsoko niitä villakoiria kirjahyllyn alimmalla hyllyllä, pääosassahan olen minä, minä, minä. ;) Äiskä huomasi nuo alivuokralaiset nyt noista kuvista ja patistelen heti sen siivoamaan ylimääräiset koirat pois, jahka se on hoitanut nämä sihteerin hommansa ja naputellut saneluni. Joku rotihan se pitää tässäkin huushollissa olla!

Tuolla lelukorin pohjalla on takuulla jotakin toooooodella mielenkiintoista......





Siellä tuoksuu luu!! *kuolaus ja slurps* No ei se kyllä mitenkään herkullinen ole, mutta sitä on mukava jyrsiskellä, kun kutittaa ikeniä..



Mutta on se kummaa hommaa, kun nykyään ei osata tehdä edes kunnon lelukoreja! Sitä jotenki vois kuvitella, että tuollanen muovinen kori pitää kuosinsa, vaan mitä sitä tyhjää. Kassokaapa nyt tuota kuvaa, joka on otettu silloin, kun muutin Ouluun. Siinä mää mahdun vielä ihan komiasti lelukoriin, velupojatkin olis mahtuneet sinne kavereiksi.



Ja nyt tilanne on tämä:

Se korin ryökäle on mennyt ja kutistunut! =:o Onkohan äiskä pessyt sen liian kuumassa... Ja pyllyparkakin valuu korista ulos, kun korin nurkka on rikkihalkisärkipoikki. Joten hakusessa on UUSI, TURVALLINEN JA KÄYTÄNNÖLLINEN, MITTANSA PITÄVÄ LELUKORI.

Onkohan vika tässä meidän kodissa? Kun minusta tuntuu, että täällä kaikki pienenee... Mulla on valjaat kutistuneet ja kaksi takkia on kutistunut ihan käyttökelvottomiksi. Mamma joutuukin pukemaan mulle nykyään pakkaspäivinä ISOJEN tyttöjen takin ja valjaat. =:o Nekin on vissiin kutistuneet, kun ovat melkiistä sopivia jo minulle. Myös Miina, Salli ja kissa ovat kutistuneet. Ainoa, mikä täällä kasvaa, on meiän äiskä, se sen kun levenee vaan.. ;)


Me ei osattu mamman kanssa päättää, että kumpi me noista jälkimmäisistä kuvista tänne laitetaan, kun mää oon kummassaki niin syötävän sulosen näkönen (enkös ookin, Antero-mussukani?? ;)) ) niin me laitettiin sitten kumpikin.

No niin, mamma, hopihopi siivoamaan ne villakoirat pois!

Se on mopsis taas seuraavaan kertaan!

t. Tyy-ne

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi Tyyne, sä oot niin sulonen, et mä meen ihan sanattomaks, Oih...

Ja kaikki kuvat vaan esille, ku sehän pitää mut edes joten kuten järjissäni, et saan sua ees kuvista ihailla, oma söpöliinini...

Mulla muuten ois, tai siis mulla ja tolla Isolla Pojalla, sellanen lelupeti, mihin sä voisit tulla mun kaa köllöttää, ku ajettas toi muskelimasa ekaks pois tieltä. Siin me voitas sit pehmoilla pehmojen joukos, hih...

Toi sorry Tyyne, saaks mä vähä udella, et onks toi ympäristön kutistuminen joku naisten juttu? Ei muuten, mut ku meen äiskä valittaa koko ajan, et sen vaatteet kutistuu ja kutistuu, et jotain kummaa tos hommas täytyy olla *raapii päätään*.

Ja arvaa mitä, jos teil on villakoirii, ni meil on sekarotusii. Meen villakoirat ku on päättäny risteytyy mun pentuturkin kaa, ni aikamoinen coctail siit syntyy. Mut muista Tyyne kullannuppu, mun ja noitten villakoirien suhde on vain ja ainoastaan platooninen, niih...

Mä lähden ny ilmottaa äiskälle, et se saa tulostaa heti sun kuvas mulle (vanha kuva ku on kokenu vähä kovia, ku oon niin sitä pusutellu).

*PusiPusiPusi* Yours Antero

Anonyymi kirjoitti...

Antero, sydämeni valittu. *halipusirutistus*

Tuostapa näenkin ensi yönä makoisia unia tuosta pehmopedillä pehmoilusta. *huokaus*

Mamma käskee sanoa teidän äiskälle, että se syy on niissä lastulevykaapeissa. Niissä kuulemma vaatteet kutistuu. ;)

Pusuja!