sunnuntai 28. syyskuuta 2008

Kolomiviikkosia ja saikkua...

Olipa se tuo lauantai oikia hulinapäivä! No tietty oli ekka niin ku noitten Mutin vauvojen kolomiviikkossynttärit. Synttärilahjaksi ne sai matolääkkeet. :D Siinä ne kolomiviikkoset rötköttää, kaikki kuus. ;D Vaan taitaa olla tuo violetti eri isälle...


Synttäreitten kunniaksi äiskä purki pentulaatikon palasiksi ja vei saunaan pesulle, kun oli kuulema jo siinä kunnossa, ettei siinä olis ilenny ottaa kolomiviikkoskuvia. ;) Äiskä viritteli kakaroille kompostikehikoista aitauksen pentulaatikon tilalle. Kehikko oli avonainen, että Mutti pääsee hoiteleen vauvoja ja jos alakaa ahistaa, niin pääsee vauvojen luota poiski. No eiköhän tuo Emma ollu karannu pentuaitauksesta. :D Mamma meni kattomaan pentuja, niin siellä se Emma rötkötti tyytyväisenä aitauksen ulukopuolella aitauksen ja seinän välissä. :D Matkan varrelle oli tullu hienosti pissat ja kakat.



Sitte ne kolomiviikkosposseeraukset, vassokuu! Haluatta te niitä kummiski. ;)
Hukkis, 910 g



Emma-Kyllikki, 870 g



Rupsu, 940 g





Yami, 840 g





Peukaloinen 700 g




Vaikka tuo Peukaloinen on pienin, niin se on silti pippurisin. ;) Se kävelee kaikista teerevimmin.




Me ollaan nyt annettu vähän tuolle Mutti-mammalle vappaata ja toimittu hoitotätteinä, Miina, Iines ja mää.






Eilen oli oikeen vieraspäivä kans. Kävi Eila, Tanja ja Tiina. Tässä me sohvaillaan Tiinan ja Tanjan kans. Kiitoksia käynnistä ja rapsutuksista! :)




Sitte kävi Miia. Kiitokset Miiallekki käynnistä! Niin ja seurasta ja kyytistä elläinlääkäriin... Nimittäin tää alako niin ku siristää silimää, taas... Ja kun mamma ja Miia sitä syynäsivät, niin reikähän siinä sarveiskalavossa oli. Mamma soittamaan päivystävälle ja kyllä meillä käviki pölijän tuuri, kun sattu olemaan päivystys täällä, matkaa vain vaivaset 30 kilsaa. Pahimmassa tappauksessa päivystykseen ois voinu olla kolominkertanen matka. Siinä tappauksessa olis kyllä huristeltu Ouluun päivystävälle.. Niin käytiin sitte Miian kyytillä lääkärissä ja saatiin silimävoijetta ja nyt ollaan sitte saikulla, tämä Herra Mopsiresitentille tievoksi. Nyt saattaapi mennä viikkoki saikuttaissa. Justaansa kun me tehtiin lähtöä sinne elläinlääkäriin, niin tuli naapurin Jenni Aatu-koiran kans. Harmi, kun oli niin hektinen tilanne ja kiire, ettei ehitty seurustelemaan, mutta ehittiin me kahvit Jennille tarjota pikasesti. Seuraavalla kerralla sitte paremmalla tuurilla ja ajalla. :)
Sulosta sunnuntaita toivotellen ja etärakas-Anterolle halipusuja ja sunnuntaisuukkosia lähetellen
Tyy-ne, saikulla

perjantai 26. syyskuuta 2008

Vauvanhoitoa ja ruskaretkeä...

Tarvii varmaan hommata pitempipinnainen sihteeri... Blogi jää ihan päivittämättä, kun sihteerimamma reppii pelipaitasa hittaan nettiyhteyven ja vanahan konneen räpsyn kans. Se sannoo, että sillä ei oo aikaa istua tokottaa konneella tuntikausia Tyynen tarinoitten takia. Siis HÄH??? Mamma hei, asiat tärkeysjärjestykseen tai menee mamma vaihtoon!



Moona kävi viime viikonloppuna hoitamassa meitä ja mopsivauvoja. :)





Määki oon rohjennu nyt kattomaan vauvoja. *huokaus* Aatteles Antero, jos nuo olis meiän vauvoja... *toinen huokaus* Vaan millähän mää selittäsin sulle tuon mustan vauvan??? =;o Pusuterkkuja mussukka-Anterolle!





Miina-mummo on niin ihana, kun se menee kattomaan vauvoja, niin se alakaa heti nuolemaan niitä. Salli-täti on vähän sen näkönen, että "Aaawww, mitä nuo on??" No Iines on tietty siellä aina päällimmäisenä husseeraamassa, ku silimä välttää.. Hölömöläinen, se tönnii kauhiasti vauvoja kuonollaan ja läpsii tassulla, että leikkikää ny mun kaa!! Hömelö, kun ne kakarat on vasta vajaa kolomeviikkosia, niin eihän ne ossaa vielä ku vähän keskenään hammastella, iliman hampaita... Vaan Muttipa se on vähän niin ko roturasisti, kun se antaa kyllä minun, Miinan ja Sallin hoitaa vauvoja, mutta Iinekselle tullee heti lähtö, jos Iines mennee pentuhuoneeseen sillon, kun Mutti-mamma on siellä.




Piipaa oli Mämmi-Koiran kans meillä yökylässä viikolla. :) Olipa kiva nähä pitkästä aikaa! Käytiin sitte ruskaretkueella tuolla jokirannassa ja mettässä.





Meitsi vois kyllä oikiastaan osallistua johonki rantatyttökissaan... ;)



Toki Miinassa ja Sallissaki olis rantatyttöainesta. ;))




Sitte me juostiin pellolla...







..ja Salli ja Miina paini ja hammasteli lenkin varrella.






Sitte me mentiin mettään. Salli, Miina ja Mutti innostu syömään puolukoita. Ensin Miina:




Sitte Mutteri:








Eilen, kun me Miinan ja Sallin kans asetuttiin sohvalle ottamaan päikkäreitä, niin johan se Iines taas keksi älynvälläyksen...



Mamma ei oo saanu ostettua meille tänne lelukoria, niin meiän lelut on sitte pesuvajissa. (Aikamoinen älynvälläys tuoki kyllä...) No, Iines vissiin kuvitteli olevasa meiän uus pehmolelu, kun se meni nukkumaan siihen leluvatiin...



Sellanen viikko meillä on ollu. Huomenna nuo Mutin vauvat täyttää kolome viikkoa. Saapa nähä joutaako se tuo sihteerikkömamma sitte laittamaan kuvia tänne penskoista vai onko se muka olivinnaan taas niin kiireinen...

Mukavaa viikonloppua kaikille Tyyne-faneille, erityisesti hanipuppelispusupoika-Antero-mossukkamussukalle! *puspus*

t. Tyy-ne

sunnuntai 21. syyskuuta 2008

Ylleisön pyynnöstä: ällöjä vauvakuvia... ;)

Joopa, eihän se auta, kun antaa sitä mitä ylleisö toivoo.. Erityisesti marsu. ;) Elikkä Mutin ja Ruutin rakkautenhetelmät täyttivät eilen kaks viikkoa ja mammahan ottamaan kaksviikkoskuvia..

Ensin heela komppany:



Hukkis-poika




Emma-Kyllikki





Rupsu-poika






Yami-poika
(Yami menee Miska-enolle kaveriksi)



Peukaloinen, poika hänkin





Että semmosia ällötyksiä. ;) Ja me ei vieläkää päästä niitä hoitamaan, Mutti-mamma sannoo ISOSTI, jos yritettään pentuhuoneeseen... Nuo on kuulema mahottomia rellukoita. Suurin Hukkis painoi kahen viikon ikäsenä jo 700 g. =:o Pienin Peukaloinenki paino yli 500 g. Äiskästä se tuntuu kuulemma kuitenki pikkupojalta, vaikka on ihan normaalin mopsinpennun kokonen, samoin kuin Yami. Nuo muut on ylisuuria rellukoita. ;) Kattokaa ny, kun ne rellottaa masut ratkeamaisillaan tissityksen jäläkeen! =;o



Peukaloinen



Hukkis



Emma-Kyllikki


Semmosia pötkylöitä nää. Ja sitä työharjottelujaksoa ootellessa mää voinki alakaa haaveileen mun ja Anteron tulevista rakkautenhetelmistä... *huokaus* Sunnuntaisuukkoja vaan Anterolle ja halirutistus!
t. Tyy-ne

torstai 18. syyskuuta 2008

Hyvvää Tyynen päivää! :)

Hitsi, kun olis NIIN palijo kerrottavvaa aina, mutta kun tuo äippä on vaan äitiyslomalla, höh… Mutta nyt sain sen nakitettua selekänojan ja näppiksen välliin hoitamaan noita sihteerikön hommia. ;)

Ensinnäki, hyvvää nimipäivää mulle! :)) Ja Anterolle super-isot kiitokset nimpparionnitteluista! *puspus ja halit päälle* Mun nimpparin kunniaksi mamma leipo pullaa. :p





Tuo meiän äiskä on nykyään semmonen pullantuoksunen äippä. :) Mikähän sitä riivaa?? Ei se kaupungissa kyllä kahestikkaan leiponu! Ja nyt se voi leipoa vaikka kahesti viikossa..

No kyllähän se tietty täällä kuuluu vähän niin ku mamman ”toimenkuvvaan”, että se pittää huolen tuosta papan ruoka- ja kahvileipätarjoilupuolesta, muun muassa. Meki saatiin tuoretta pullaa mun nimpparin kunniaksi.


Epäluuloinen nimpparisankari tutkailee saamaansa nimpparipullaa. :)
Sitte äiskä teki voitelusta jääneestä munasta pikkumunakkaan mikrossa, mutta sen se anto Mutille. Kyllähän mää ymmärrän, että Mutti tarvii nyt palijo ja hyvvää ruokaa, kun sillä on tuommonen armeija tissitettävänä. ;) Yhellä alokkaalla on tännään silimäkki auennu, 12 päivän iässä, sillä neekerilapsella. :)

Toiseksi, kiitoksia kaikille, jokka ootte kannustanneet minua tässä polokemisasiassa. Kummasti lohuttaa tämmösen poletun mossuparan mieltä. ;)

Ja kolomanneksi, kun se tuo meiän mamma on tuommonen homekorva, hohhoijaa… Niin sehän oli tosiaan unohtanu tuolla synnytyskiitoksissa mainita Virven ihan kokonaan, niin ku Anja-täti tuolla edellistä kirjotustani kommentoiki. Elikkä meiän mamma lähettää vielä suunnattoman isot kiitokset Virvelle tuon kakaralauman ekasta yöstä, jonka Virve urhiasti valavo pentulaatikon reunalla. Kiitos kiitos! Mamma ei ollu nukkunu silimäntäyttä etellisenä yönä, kun pennut sitte aamulla synty. Se valavo 1,5 vuorokautta yhteen putkeen. Tai oli se sillon iltapäivällä nukkunu kolome varttia, kamarin lattialla istullaan Mutin kans pentuja tissittäissä… No sitte tuli onneksi samalle illalle pelastava enkeli Virve, joka päästi mamman yöksi nukkumaan meiän viekkuun pirtin sänkyyn. Että minunki puolesta kiitoksia Virvelle. ;) Virve on tämän näkönen tyttö:


:)) Tosin hiukkasen vanhempi nyt kuin tuossa kuvassa Toni-kultsun kanssa. ;)
Yks päivä kävi naapurin Aatu-koira täällä. Aatu oli vissiin sitä mieltä, että meiän äiskällä ei oo tarpeeksi koiria (meitä on nyt kymmenen =:o ), kun Aatu parkkeerasi tänne tuntikausiksi. Ei se sisälle tullu, tuolla ulukona vaan leppasi ja me käytiin aina välillä viihyttämässä Aatua. Mutta sitte, kun Mutti-mamma meni pissalle, niin johan tuli tupenrapinat! Mutti oli toooooosi ärhäkkäänä Aatulle, tietäähän ne vastasynnyttäneitten hormoonit… Sitte äiskä kattoki parraimmaksi ottaa Aatun autoon ja viiä Aatun kotia. Mää pääsin ookaamaan sille reissulle. :)

Viikonloppuna tulla hilipasi sitte Aku tänne tuolta mökiltä. Me ei olla Akun kans vielä palijo seukkailtu, mutta pappahan se päästi Akun sisälle… Ekka tuli tietty kauhia rähäkkä, että kuka ruojake kehtaa tulla meille sisälle. Mutta sitte me tojettiin Aku ihan vaarattomaksi tappaukseksi ja homma oli sillä selevä. Paitti Iines-kakarahan se tietty yritti hyppiä Akun silimille, mutta Aku ku sitä kerran varotti, niin johan lakos Iines selälleen ja usko kerrasta, että Akusta ei leikkikaveria saa. Tuolla se pirtin sängyn alla Aku sitte tuntikausia maata köllötteli ennen ku lähti pistelemmään takasi mökille.



Toissapäivänä äiskä oli älyttömän reipas! Se leikkasi 180 koiran kynttä! =:o Se leikkas noilta kakaroiltaki, vaikka ei niillä vielä palijo leikattavvaa ollukkaa, semmoset pikku käppyrät kynsien päissä. Mutta kuulemma ilikiästi tarttuvat makkuualostoihin.



Tuo kynsienleikkuu ei oo meiän mossukoitten lempipuuhaa, mutta täytyy pikkusen kehasta, että me Iineksen kans otetaan kyllä se kaikista rauhallisimmin, silleen ihan kuulisti. Salli-täti on kynsiä leikatessa rento ku rautakanki, ja Miina-mummo tappelee kynsin, hampain vastaan… Vaan en tiiä mikä Miinaa nyt riepo, kun tällä kertaa se anto leikata kynnet ihan nätisti! Tais johtua siitä, kun ennen Miinan kynnenleikkuuta mää vähäsen ärähin Miinalle, että anna ny mamman kerranki leikata ne kynnet kiltisti, ÄRH…!! Hih.. ;)

Sittepä oliki mukava lähtiä juosta rimputtelemaan lyhennetyllä kynsikalustolla pihalle. Siellä me Salli-tätin kans nuuskuteltiin, että mikä ah niin ihana sulotuoksu tullee tuolta pellolta. Pakkohan asia oli lähtiä tarkistammaan. No sinnehän oli naapurin isäntä ajanu päivän raktorilla lietettä ja niinpä me tytöt pistettiin siellä herkutteluksi! Ja mamma riemastu, hih… ;)) Illalla se marmatti, että me haistaan Sallin kans navetalle, mutta sehän vähän kuuluu niin ku asiaan näin maalla. Onneksi sentäs on tälläki kylällä vielä ees yhessä talossa lehmykäisiä.

Mutta mää päästän nyt tuon äiskän taas tissihommiin ja pyllyjä pyyhkimään.

Anterolle halipusuterkkuja!
t. Nimpparityttö Tyy-ne



lauantai 13. syyskuuta 2008

Mun oikeuksia poljetaan!

Ja minua kans! Siis kuvitelkaa, tää on niin ku ihan kaikessa rauhassa sohvalla päikkäreillä oman rakkaan Lellonan kans, niin mitä tekee tuo ipana?? Hyppää sohvalle ja tullee makkaan mun päälle! Hävytöntä, sanon ma! Kyllä vaan mopsipressan pitäs nyt ottaa kantaa tämmöseen mopsien oikeuksien ja mopsien polkemiseen.


Ja sitte seki on niin väärin, että mää en pääse olleskaa kattomaan Mutin vauvoja. Mamma on viritelly pikkukamarin ovelle aidantapasen ja meillä ei oo mittää asiaa sinne aidan kamarin puolelle. Tai jos välillä päästäänki sinne livahtaa, niin Mutti ajjaa meiät kyllä pois sieltä. Mutta onneksi keittiön puolella siinä oven suussa on halakolaatikko, jonka päälle voi hypätä ja kurkistella varovasti ovelta vauvoja.


Ylimmäinen lastenhoidonvalavoja ;)
Jahas, mammalle tarviiki antaa vähän noottia, kun on yön jäliltä noin likanen pissa-alunen pentulaatikossa, hyi hyi mamma!
Mää voisin kyllä niin ku mennä hoitaan noita vauvoja.. Jos mää oikein nätisti pyytäsin, niin ottaiskohan Mutti minut vaikka semmoselle työelämääntutustumisjaksolle taikka työharjotteluun.. Pitäshän mun päästä kokkeileen tuota vauvojen hoitamista, että ossaan sitte hoijella mun ja Anteron rakkautenhetelmiä joskus tulevaisuuvessa, hih.. ;)
Anterosta puhheen ollen, kyllä tuolla hanimussukalla on auktoriteettia! Ihailtavaa sellaista. Heti, kun Antero jyrähti täällä blogissa Iinekselle, että hampaattomana on hankala syyvä muuta ku velliä, niin johan jätti Iines mun posken rauhaan ja turvotus on laskenu. Soon kyllä etärakkaista parhain tuo mun ikuoma ihunainen Antero-hanipöö. *puspus ja halit päälle*
Viikonloppuja, kamut! Ja Lenne-tätille vähän näin etukäteen onnea huomisen synttärin johosta meiltä kaikilta! :) Ja huomista nimpparipäivää kotikotiin Pyöreän Pöydän kenneliin Iita-valkkarille ja Ida Johannalle :) sekä Rosedale-kennelin Iita-mopsille! :)
t. Tyy-ne, ihan maassa ;) Iineksen polokemana