Helena-tätin rieskanleipomiskoulussa

Heippa hanimussukat, muutkin kuin Antero! ;) Anterolle erityisheipat halipusujen kera, pus pus!

Ekkana tärkeimmät uutiset: iskä on käymässä meillä maalla. :)) Kiva kiva! Ihan hyvä, että tuo iskä pistäytyy välillä, kun kylillä olivat jo juorunneet, että meiän äiskä ja iskä on eronneet, kun äiskä assuu täällä maalla ja iskä kaupungissa. Hah, saipahan juorukellot pitkän nenän, hihii. ;))

Huh, olipas tänä aamuna kylymä! Pakkasta oli melkiistä -9 astetta ja ihan väkisin meinas tassuloisia palella, kun käytiin aamupissalla. Vaan sitte päivän päälle laski pakkanenki rapiaan -4 asteeseen, niin sitte tarettiin paremmin humputella ulukonaki.

Virve-täti tuli aamusta päivin meille. Ja heti kohta Virven jäläkeen tuli naapurista Helena-täti. Helena-täti tuli opettammaan meiän mammalle ja Virvelle rieskan leipomista ja paistamista. Opissa ne on variksen pojatki tuulessa. ;)

Mamma laitto pirtin uuniin tulet ja Virve alako vääntämään rieskataikinaa Helenan ohjeitten mukkaan. Tässä Virve ja Helena leipovat rieskoja.




Meiät pantiin aijan taa toiselle puolen pirttiä oottelemmaan, kun ne paistoon menevät rieskat ootteli uunivuorojaan mopsien ulottuvilla pirtin penkeillä. No me otettiin ihan iisisti ja kateltiin päältä, kun leipurit touhusi. Miina-mummo köllötteli Iineksen kans soutotoolissa, mää ja Salli-täti köllöteltiin matolla.

No sitte Iines lähti siitä meiän kamariin koisimaan päikkäreitä, niin me Sallin kans roikastiin Miinan kaveriksi kiikkutuoliin. Vaan Salli-paralla oli vissiin vähän ahasta, kun Salli joutu nukkumaan siinä ihan istullaan. ;D

Ja siinä pötköttellee sitte ne rieskat poikineen. Niitä tuliki melekonen leipomus, 29 rieskaa. Ja kainuulaisille ja savolaisille tievoksi, että rieska on sitte semmonen tooooosi ohu (melkiistä päivä paistaa läpi) ohraleipomus, eikä mikkää valtava limppu, niin ku teillä päin luullaan. ;)

Ja tässä sitte yks rieskaparka pötköttää uunissa melekiistä tulilla. Mahtaa olla kuumat oltavat! =;o Vaan hyvin paistu rieskat uunissa. Välillä leipurit pisti vaan lissää puuta uuniin, että sai kunnon loisteet sinne rieskojen paistoon.

Oho, niistähän tuli ihan rieskan näkösiä! =:o Vaikka meiän mammalla kyllä meni aika monta uusiksi, kun se hömelö tartutti ne aina pöytään kiinni alapinnasta. ;D

Ja hyviäki niistä tuli! Meki saatiin iltapalaksi rieskapalasia, nam! Äiskä käskee kiitellä hirviästi Helenaa arvokkaista rieskanleipomisopeista. Ai niin, Helena toi äiskälle poron vertaki, jota äiskä sitte pakasti, että kiitoksia siitäki! Mutta sen verran äiskä jätti sitä, että huomenna me ja pappa saahaan ruuaksi verilättyjä, namskis! Iskä saa ostaa itelleen kauppa-autosta vaikka rillimakkaraa, kun ei se älyä semmosen herkun kun verilättyjen päälle mittää, höh. :D Niin ja Virvelle vielä kiitoksia rapsutuksista ja mamman puolesta leipomisseurasta! :)) Ei niin ku aina unoheta sinua kiitellä.. ;)

Äiskä on muuten tuunannu Astridia... =:o Se otti takapenkin istumaosan kokonaan pois ja keikkasi selekänojat lattiaksi. Tännään sitte pappa ja iskä fiksaili Astridiin semmosen systeemin, ettei selekänojia saa ihan hevillä nostettua takasi ylös. Siihen selekänojan päälle laitetaan meiän häkki, siis heti siihen vänkärin istumen taakse. Sitte toinen häkki tullee sinne ekan häkin taakse, ja sinne kuletaan peräkontin kautta, kun ekkaan häkkiin kuletaan sivuovesta. Ens viikolla mamma vie Astridin katsastukseen ja katsastaa sen pakettiautoksi, niin sitte meillä on ihan oikia mossujen (ja postonkakun) kuletusauto. :))

Reissuja Astridin kans ootellen

Tyy-ne

Astridin kanssa reissussa

Heipparallaa, pitkästä pitkästä aikaa!

Joo, pappa se totesi, että me ei pärjätä täällä talvea papan pakettiauton varassa, kun ei siinä voi kuskata mopseja. Takakontissa kun ei tarkene ja ohjaamoon ei mahdu kahta häkkiä.. Niinpä pappa alkoi lukemaan tiiviisti automainoksia sanomalehdestä ja mamma surffailemaan autokauppojen sivuilla oikein urakalla. Sitten viime torstaina ne kävi hakemassa Oulusta meille tämmösen Astridin mopsiautoksi. :) Ja otetaan me bostonkakkuki siihen kyytiin, eihän sitä voi jättää rannalle ruikuttammaan. ;))

Lauantai-iltana mamma sitten pakkasi Astridin täyteen tavaraa ja mopseja. Niin ja sen bostonkakun. Tehtiin varsinainen sukulaiskierros ja Oulun kotonakin käytiin. Ensin mentiin Maijan luokse saunaan ja yökylään. Siellä oli äiskän Liisa-isosiskoki ja ne sitte saunoki ihan pitemmän kaavan mukkaan... (Äiskä: TYYNE!! Siitä ei sen enempää...) Aha, sensuuri iski... No se siitä, seuraavana päivänä mentiin sitten Anja-tätin luokse yökylään. No oli seki varsinainen yökylä, kun kello soi maanantaiaamuna 3.30, kamat ja mossut autoon, samaten kuin Anja-täti ja Rane-setä. Anja ja Rane lähti risteilylle ja me mentiin iskän luokse kotiin siksi aikaa. Kiva kiva! :)) No äiskähän ei paljoa ehtiny siellä kotona olla, kun se päivät toimitteli asioita ja illat venyi kylässä, ja useimmiten vielä ilman meitä, ärh!! No bostonkakku pääsi yhelle kylästelyreissulle mukkaan, kun ne kävi äiskän kans kattomassa Iineksen äippää ja Sippe-siskoa (eikä äiskä tietenkää muistanu ottaa kameraa matkaan sinne...) Maanantai-iltana äiskä kävi kattomassa Nemoa (Aatuutilullaa Bränviina). Hyvin oli Nemo kotiutunut uuteen kotiinsa Eijan ja Markun kainaloiseksi. Tässäpä Nemo-poika söpöstelee reilun 10 viikon ikäisenä.

Ja äiskä pussailee Nemoa.

Tiistaina iltapäivällä äiskä meni sitte kattomaan Urhoa (Aatuutilullaa Brämmuuri). Eikä se sinnekään ottanu meitä mukkaan... *murjoti* Urhollakin pyyhkii hyvin uudessa kotona Nooran ja Riston rakastettuna perheenjäsenenä. Ja tässä Urho poseeraa:

Ja äiskä pussailee Urhoa...

No seuraavalle reissulle me sitte päästiin jopa mukkaanki! Äiskä lähti tiistai-iltana kattomaan Yamia (Aatuutilullaa Blankmörijä) ja samalla tietty Miska-enoani ja Mooses-chihua. Yami oliki sitte sen sortin vilpertti, ettei pysyny yhessä kohti kuvien ottoa varten muuten kun sylissä.

Yami onki kova jätkä... "Ja määhän en mummua pussaile, niih!"

"No jos nyt sitte kuitenki vähäsen..."

Hyvin pyyhkii Yamillakin Katin, Tommin, Kristan ja Tiian luona. :) Ja ai että meistä oli mukava nähä Miska-enoaki pitkästä aikaa! :)

Keskiviikkona lähettiin sitte polokaseen pikkuhilijaa kotia kohti. Paluumatkalla käytiin treffaamassa Mämmi-tätiä ja Muttia, ja tekemässä tupatarkastus Piipaan uuteen kotiin. :) Mutta paluumatkaki oli sen verta mutkanen, että oltiin maalla kotona vasta torstaina puolen päivän aikaan.

Että semmosella reissulla se Astrid meitä käytti. :) Parastahan reissussa oli tietysti se, että saatiin köllötellä iskän kainalossa pari vuorokautta. :)) Terkkuja vaan ja pusuja isille, meillä on jo ikävä!

Niin ja Anteroaki on aivan hirviä ikävä, kun ei tässä oo ehtiny nyt yhteyksiäkään pitelemään... Täytyy antaa huomautus tuolle sihteerikköäipälle, että tämmöset tärkiät Antero-asiat pitäs kyllä hoitaa säännöllisesti, vaikka kuinka olis mukamas kiirettä, niih.. Että Anterolle halipusuterkkusia! ;)

Päätän reissuraporttini täältä tähän.

t. Reissu-Tyyne

Taatto taatto läksi innoissaan...

...joulukuusen kuusen hankintaan!

Latva saapi tähtösen,

oksat kaikki tiedän sen,

paljon kynttilöitä!

Juu, niin se iskä lähti viime perjantaina, kun oli täällä maalla käymässä. Siis kuusimettään. Ja me mossupossut ja bostonkakku suttina perässä. ;)

Eihän me vielä joulujoulukuusta haettu, vaan pihakuusi. Ja löytyhän se kuusi! Komia löytyki, äiskä sano, että olis kelevannu vaikka sisälle. (Ei iskä meitä tuolla kirveellä uhkaa, vaikka vähän pelottavalta näyttääki kuvassa... ;) )

Vaan ei se kuusi saanu tähtöstä, mutta sähkövalot sai, kun äiskä hurahti ostamaan ulkovalot torstaina, kun kävi maalikylillä. Hihii.... taisi äiskän ostamat jouluvalot käyvä ihan pikkusen liian vähiksi noin issoon kuuseen.. ;))

Vaan hätähän ei ollu sen näkönen. Äiskä soittamaan Anja-tätille, että tuoppa mökille tullessas lisävalosarja. Vaan kattokaapa miten sitte kävi:

Ne lisävalot oliki siniset, vaikka olivat samanlaisessa paketissa orikinaalien kans ja molemmissa paketeissa rastitettuna, että "valkea". Perin kummallista. Mutta saipahan kuusi lissää valoja, ei oo niin alastoman näkönen tuossa pihalla..

Äiskä on ihan hurahtanu... Se osti sisävalotki ja nakkasi ne jo meiän huoneen ikkunaan. Tosiaanki, nakkasi... Se solomi valot verhotankoon kiinni ja siinä ne vaan roikkuu, ihan mitenkää asettelematta. Ja äiskä ite on hyvinki kärkäs arvostelemaan ihmisten jouluvalokötöstelmiä ja sitte se ripustaa omasa noin! Haloo... ostetaan tyylitaju... Tässä tullee itellekki ihan tonttumainen olo, kun on nuin hölömö omistaja... *huoh*

Ei me olla mitenkää jouluhulluja, sen enempää ku tavallisestikaa, mutta äiskä sano, että kun täällä on niin pimiä, niin jostaki pittää valoa saaha. Se on sanonu tähän asti, että lähimmät katuvalot on 12 kilometrin päässä. Mutta viime viikonloppuna se koki valaistuksen, sanan varsinaisessa merkityksessä... Joen toisella puolella olevalla mökillä oli porukat ja äiskä alko pihalla tiiraamaan, että mikä valo sieltä metikön läpi loistaa.. Haa, sehän on katuvalo! Mökin pihassa... :D Että se lähin ja ainoa katuvalotoloppa onki sitte puolen kilsan päässä joen toisella puolella. :D Taas on meiän äiskä puhunu palturia.. ;)

Äiskä kävi perjantaina viemässä myös koirien, kissojen, kanien ja pienempien lemmikkien hautausmaalle kynttilän kiven päälle. Sille reissulle se ei ottanu meitä mukkaan, kun se sano, ettei ehi kissaa sanoa ennen ku Iines on varastanu tuon muovisen hautakynttilän tulineen päivineen suuhusa ja juoksuttanu sen mettään ja sytyttäny mettäpalon...

Iskä lähti sitte sunnuntaina taas kaupunkikottiin, mutta olipa mukava, kun iskä oli meiän ilonamme niiiiiiiiiiin monta päivää. :) Että tervetuloa toistekki! ;)

Muuten, meillä on tää yks poroki. On se ollu jo monta viikkoa. Tais tulla minun synttäripäivän iltana lokakuussa.. Vaan äiskä laiskimus ei oo saanu aikaseksi, että olis käyny ottamassa siitä kuvia. *ärrinmurrin* Tarvii vissiin pistää joku päivä hyvällä ilimalla tuo sihteerikköäippä nuihin valokuvvaushommiin..

Antero-hanimussukka, ookkonää nyt ihan varma, että nää niin ku haluat minut.. niin ku.. silleesti... hih.. mopsityttöystäväksi? *punastus* Ajattelin vaan, että ku saat kaupantekijäisinä nuin hölömön ja laiskan anopin, niin onkohan se liian raaka kohtalo armastakin armaammalle Anteroiselleni? ;) *puspus*

t. Tyy-ne

Sisaret hennot vaaleat - ja yks brindle

Juu, meiän äiskä kävi tännään hammaslääkärissä. Ja siltä poistettiin hammas. =:o Hammaslääkäri oli määränny sille tämän päivän saikkua ja onhan se passauttanu iskällä! =;o Tosiaan, meiän iskä tuli tiistai-iltana tänne maalle, kiva kiva kiva! :)) Mutta äiskään vielä.. Ei tuo äiskä hirviän kipiä oo ollu, sillä ei vain kestä kumarrella eikä nostella mittää (ees mopsuja, kuvitelkaa!!). Illalla ku äiskä laittausi soffalle kattomaan Pik Rätöriä (suomennos Lontoon kielestä, Big Brother), me päätettiin, että äiskä kumminki tarvii vähäsen vierihoitoa, oli se sen verta surkeena. ;) Niinpä me tehtiin papan kahen hengen soffasta semmonen viijen hengen soffa. ;) Tietty Miinalla vanhimpana oli ihan etuoikeus antaa äiskälle ihan lähivierihoitoa äiskän kainalossa, ja sitte seuraavaksi vanhimpana Sallilla Miinan vieressä. Mutta sitte tuo ikä- ja ARVOjärjestys meni kyllä päin rinkkalaa, kun Iines laittausi lähemmäksi äiskää kuin mää. Mulle jätettiin vain jalkopääpaikka äiskän hikist.. siis hienojen villasukkien vieressä. Mutta tulipa hoidettua äiskää ihan porukalla! :)

Maailmalta kuuluu hienoja uutisia: Mutin ja Ruutin vauvat pärjäävät paremmin ku hyvin uusissa kodeissaan. :)) Hienoa, ei tarvii tuon äiskän huolehtia paaperoisten pärjäämisestä. Terveisiä vain Urholle, Emma-Kyllikille, Aatulle, Yamille ja Nemolle!

Ai niin, pittää kertoo yks kepponen, mikä me tehtiin äiskälle toissapäivänä.. ;)) Tuohon meiän lähelle on ilimestyny mystisiä metsätyömiehiä koneineen. Niillä on asuntovaunu papan pellon reunassa. Oltiin toissa päivänä lenkillä, äiskä sauvaili ja me rimputeltiin irti. Palatessa, kun tultiin sen asuntovaunun ohitte, niin sattupa ne metsien miehet olemaan vaunulla ja ovi ulos asti auki. No kai jo arvaatte mitä me tehtiin?? No tuttavuutta tietenki! ;D Sinne me mennä porhallettiin asuntovaunuun sisälle hippulat vinkuen ja äiskä huus tiellä ku palosirreeni, että "Tytöt, takasi sieltä!!" No eihän me meinattu malttaa lähtiä, kun siellä oli uusia potentiaalisia rapsuttelijoita. ;D Me yritettiin äiskälle, että tuu tänne, täällon kivoja miehiä, mutta sillä oli vissiin kotia kiire iskää oottelemaan, kun se vaan pisteli sauvoilla etiäpäin menemään.. No sitte me tojettiin, että jättää se mokoma meiät tänne, niin pakko oli lähtä hiliputtelemaan äiskän perrään ja sanoa niille metsätyömiehille heipat. Ei ne onneksi näyttäneet panevan pahakseen meiän kylästelyä. ;)

Antero-hanimussukka... Kun sitä yhteistä kotia on suunniteltu, niin tuommonen asuntovaunu olis kuule kätsy! Se oli oikeen viihtysä ja siinä olis tilaa meille ja meiän lapsille. Ja sitte, kun lähettäs koiranäyttelyyn, niin sen vaunun vois nakata auton perrään ja koti olis koko aika matkassa. Ei tulis koti-ikävä. ;) Varsinki kun olis oma ihana kultanen sulonen Antero-Armas kainalossa... *huokaus* Pusuja mussukalle!

Muille muuten vaan heippa! Päätän raporttini vierihoito-osastolta tähän.

t. Tyy-ne, sisar hento vaalea

Jk. Jos te ihmettelettä, että kuka se on se sisar hento brindle, niin joo, kyllä se on tuo Iines (tai Eines, niin ku iskä sitä nykyään puhuttellee, vissiin jotaki ulukomaan murretta :D ). Vaikka se usseimmissa kuvissa näyttääki musta-valakoselta (hih, siitä ei saa värikuvia olleskaa!! ;D ;D ), niin kyllä sen virallinen väritys on brindle.

Hei hei, Mutti ja vauvat!

Ne on lähteneet. :( Mutta ihan ekkana kuitenkin sellainen juttu, että meille satoi perjantai-iltana lunta! :)) Me Salli-tädin (oikealla) kanssa perehdytettiin Iines lumileikkien saloihin. Sehän ei oo ennen lunta nähny.





Me oltiin niin innoissamme lumen tulosta, että innostuttiin Iineksen kanssa ihan tanssimaan! Semmosta lumisadetanssia.

"Hei bostonbeibee, läheksää joraamaan?"

Ja lähtihän se!

"Let's twist again!"

Välillä tuo Yami meinas seota meiän jalkoihin.

Se katto parhaimmaksi istuskella ihan kaikessa rauhassa yhessä kohti..

Ei nuo kakarat olleet lumesta mopsiskaan. ;) Tässä Nemo ja Urho.

No ehkä Nemoa vähän paleli..

Nemo ja Yami

Muuten, tuo Yami on varmaan ollut ihan liikaa Iineksen seurassa, kun sen korvakki on noussu pystyyn..

Sitten ne uusiin koteihin läksijäiset. Että meillä on nyt hilijasta... :( Ihme kyllä, mamma ei oo niin ku maasa myyny.. Se sannoo, että kaikilla pennuilla on niin hyvät kodit, että sen ei tarvii huolehtia miten ne Mutterin vauvat maailmalla pärjää. :)

Ekkana lähti Rupsu perjantaina Satun ja Viivin mukaan. Rupsu sai nimekseen Aatu. :) Hyvää elämää Rupsu-Aatulle siellä Limingan lakkeuksilla!

"Yksi on joukosta poissa, Rupsu-Aatua siellä ei näy..."

Sitte tulivat Iistä Roosa, Satu ja Tomi, ja dognappasivat Emman. Äiskä hulluna vielä lähtötohinassa Emmaaki kuvvaamaan..

Kun väki vähenee, niin pijot paranee?

Lauantaina tulivat sitten Eija ja Markku hakemaan laivakoiramopsi-Nemoa. :)

Ja sitte tuli Piipaakin hakemaan Mutti-mammaa kottiin. Mahtaa siellä Mutti olla ihimeissään, kun Piipaa on sillä aikaa muuttanut, kun Mutti oli meillä vauvoja tekemässä ja hoitamassa. =:o Onnea Mutin porukalle uuteen kottiin!

Iines näki tilasuutesa tulleen, kun pentujen pettiin alako tulla lissää tillaa. ;) Siinä on kaikki meiän mustat: Iines, Yami ja Hämä-Hämäläinen. :)

Sinne se sitte kötjähti Urhoki Iineksen ja Yamin keskeen, kun väsy yllätti.

Tässä vissiin tuo Anja-täti siunaa maailmalle lähtevää Yamia.. ;D

Ja Urho mutustelee vielä vähän puruluuta ennen lähtöä.

Iines: "Ounou! Nykkö te pojat ootte lähössä?" :(

Ja niin lähtivät vihoviimeisetkin Aatuutilullaa Beet Nooran ja Riston kyytillä kohti Oulua, Urho Nooran ja Riston kaveriksi ja Yami melkein Urhon naapuriin mun Miska-enon ja Mooses-chihuahuan kaveriksi.

Hyvää elämää pienille leikkikavereillemme uusissa kodeissanne ja tietysti Mutti-äitille siellä kotonaan Mämmin kaverina! :)

Anterolle sellasia terveisiä, että jahka meille joskus lapsia syntyy, niin niitä ei kyllä anneta ihan mihinkää. Hommataan niin iso koti tai joku trinssessalinna, että mahdutaan asumaan siellä koko lapsilaumamme kanssa. *haaveilee* Onhan se niin väärin, että noin pienet laitetaan pärjäämään omineen maailman tuuliin, nyyh... Anterolle halipusiterveisiä!

t. Tyy-ne