Terveisiä työharjottelusta!

Ihan ekkana, kun nyt ei oo ehtiny aikoihin taas tarinoimaan, niin mää laitan tähän minun kuvan, että muistatta, mimmosen näkönen tyttö se Tyyne-typsykkä oikein olikaa. ;)) Ja tää on niin ku erityisesti Anterolle halipusuterveisten kera! *puspus*




Joo, ollaan siis oltu tuon Iineksen kans työharjottelussa Mutilla. Meiän tehtäviin kuuluu lähinnä pentujen leikittäminen ja sitte kun ne on syöneet, niin jäläkien siivoaminen omiin nahkareppuihin, nam! Tää on vähän niin ku semmonen yläasteelaisten TET-juttu, mutta ne ei taida olla ku viikon... meillä tätä on kestäny jo kohta kuukauden päivät. Mutta osataanpahan sitte issoina tyttöinä. ;) Meillä kun kummallaki on noita perheenpeustamissuunnitelmia tulevaisuudessa (vonk vonk, Antero!) ;)) Iineksellä ei oo vielä kyllä hellusta tietoakkaa..

Nuo Mutin kakaraiset täytti jo seittemän viikkoa eilen. Ne on lopettaneet tissinsyönninki ja Mutin tissit on nyt niin ku tyhjät rukkaset, hih. Kakarat lähtee omiin uusiin koteihinsa ens viikonloppuna ja meillä on Iineksen ja mamman kaa jo hirviä huoli, että mitä me sitte oikein tehhään?? Mutilla ei näytä olevan... Se on varmasti vaan huojentunu, kun pääsee eroon katraastaan. Se raasu juoksee niitä sängyn päälle pakkoon ja huikkailee välissä, että leikkikää noitten leikkitätien kans! Pennut on jo hirviän isoja mötkäleitä, kaikki muut yli kaks kilosia paitti Nemo, siis se pikkupoika, jonka tekonimi oli Peukaloinen. Tässäpä seitenviikkosposeeraukset.

Ekkana Hukkis, jonka virallinen nimi on Aatuutilullaa Brämmuuri, ja uudet omistajat antoivat kutsumanimeksi Urho. Tosi miehekäs nimi. :)) Nuo viralliset nimet on tosi vanahaa Oulun murretta ja brämmuuri tarkottaa palomuuria.

Sitte Emma-Kyllikki eli Aatuutilullaa Broteeri. Broteeri on suomeksi niin ku koruommel. Ja Emmahan ei halunnu oikein poseerata kuvia otettaessa.

Rupsu, eli Aatuutilullaa Bränsola (palosola). Rupsulla ei ole vielä kutsumanimeä, mutta koti on tiedossa. Ja Rupsu tuntee jo tuon Rupsu-nimen sekä kaikki sen johdannaiset (Rupsutin, Pupsutin, Hupsutin), niin voikohan Rupsulle enää muuta nimeä antaakaan. ;))

Yami eli Aatuutilullaa Blankmörijä. Se tarkottaa kenkälankin mustetta ja nimihän passaa mustalle pojalle niin ku nenä päähän! :))

Sitte vielä ex-Peukaloinen, joka sai kutsumanimekseen Nemo ja on viralliselta nimeltään Aatuutilullaa Bränviina. Ei varmaan tarvihe selevittää, mitä tuo bränviina tarkottaa? ;D

Huomenna meillä onki sitte jänskä päivä! Jos eläinlääkärisetä tai -täti on paikalla huomenaamuna, niin me mennään porukalla käymään siellä. Kakarat menee pentutarkastukseen ja mikrosirutukseen, Mutti-mamma mammatarkastukseen ja mää ja Iines rokotuksille. Voi meiän äiskä-parkaa, kun se roijaa tätä kaheksan koiran laumaa lääkärille. :D :D Miina ja Salli jäävät kuulema kotimiehiksi tällä haavaa.

Suloset sunnuntain jatkot!

t. Leikkitäti Tyy-ne

Tyyne se vietti synttäreitä, joopa joo!

...oli mopsit kuin pieniä enkeleitä, joopa joo!

Tai ainahan me ollaan. Ja bostonkakusta tuossa laulussa ei puhuta mittää.. ;) Eli hyvää 1-vuotissyntymäpäivää, minä! ;) Tänä aamuna jonkin verran jälkeen kahdeksan tuli
vuosi täyteen mukavaa mopsinelämää! Äiskä alotti synttärijuhlavalamistelut jo eilen aamuna
tekemällä täytekakkupohojan. Sitte se illalla täytti sen, että saa yön yli vettäytyä. Ja
hyvin oli onnistunu meiän mammaksi, nuin niin ku maultaan, ulukonäköä ei kyllä voinu
kehua...

Hih... Rakas Antero oli tehnyt mulle aivan iiiiiiihanan synttärionnittelun. *punastus*

Antero-kulta oli kirjottanu mulle niin ihanan onnittelurunonki. *huokaus* Se löytyy tuolta
Fonzien ja Anteron blogista, mutta kopsataan se nyt tähänkii.

Tyyne soma ja mun ikioma. Vuoden tänään täytät ja tosi hemaisevalta näytät. Täällä mä
surkeena istun ja suren ja varmaan pian äiskää puren. Sun luokses kaipaan mä kamalasti, mut eihän mua päästetä sinne asti. Jos mä luokses tulla voisin, sulle paljon lahjoja toisin. Nyt
pusuja vaan voin lähettää sulle, mun omalle rakkaalle kaivatulle.

Onnea Kullannuppu toivoopi Antero

*HUOKAUS* On se niin ihana Mopsimies tuo Antero! *toinen huokaus* Kiitoksia kultamussukalle ihanasta kuvasta ja runosta! *pusuja ainaskii sata*

Sitte se virallinen yksvuotiskuva:

Harmi, että Antero ei päässy tänne asti mun synttäribileisiin, mutta sitä pettymystä lievitti pikkusen se, että mun ikioma ihana Kinkku-äitini tuli synttärijuhlilleni Minna-kasvattajan sekä Johannan ja Nooran kanssa! Olipa tosi kiva nähdä heitä pitkästä aikaa! Äiskäki oli aivan onnessaan, sano Minnalle, että sillä on ollu kauhia ikävä Vieremän porukkaa. Hassu äiskä. ;) Ja kyllä meillä oliki sitte mukavat synttäripirskeet! :))

"Terve, Kinkku-äiskä! Kiva, kun tulit käymään."

Mää sain Minnalta ja porukoilta lahjaksi tällasen ihanan punasen puvun. Eipä nyt palele viilenevissä syysilloissa! Kinkku-äiskällä oli tuollainen iiiiihana lila poncho.



Määki sain kokkeilla äiskän ponchoa. :) Tässä mää poseeraan Nooran sylissä. Ja tietty joku linssilude on ängennyt kuvaan... Enkä nyt tarkota Minnaa tuolla taustalla, vaan tuota Iinestä Nooran vieressä...

Sitte oliki aika siirtyä synttärikakun pariin. Minna leikkasi kakkua mulle.

Ja että se kakku oliki hyvvää!

Tuhannet kiitokset meiän kaikkien puolesta Minnalle, Johannalle, Nooralle ja Kinkku-äitille käynnistä! Lämpimät kiitokset myös lämmittävistä lahjoista, jotka äiskän kanssa saimme! Äiskän lahjaan mahtuu kyllä lämmittelemään meiän koko poppoo ja silloin me aina ajatellaan teitä. ;) Halauksia ystäville!

Illalla tuli sitten Rane-setä, Virve-täti ja Anja-täti, ja mää sain lahjaksi puruluita! Kiitoksia kovasti pureskeltavista! Ja kappas, taas joku ylimärränen linssilude kuvassa, huoks... Tulleekohan Ranesta muuten isona poikana koirankasvattaja, kun se valokuvan oton ajanki luki niin intensiivisesti äiskän Kasvattaja-lehtiä... ;)

Solomuluussa oli vaan niin iso solomu, että ei meinannu mahtua solomu ja kieli yhtä aikaa suuhun...

Että sellaset oli mun yksvuotissynttäripirskeet. Porukat (erityisesti Virve ;)) ) on kovasti kaivanneet kuulumisia, kun ei olla ehitty kirjottamaan tarinoita kohta parriin viikkoon. Mutin vauvojen viisviikkoskuviakaa ei jouvettu viime viikonloppuna laittamaan tänne. :( Mutta eipä meille ihmeempiä oo sattunukkaa. Ja äiskäsihteeri on niin kiireinen noitten Mutin lasten kans. Jatkuva pissa-kakka-ralli on menossa! Mutta onneksi noilla kakaroilla on meitä hoitotätejä ja noita hoitosetiä ;) muuten äiskä olis varmaan ihan helisemässä pentujen hoijon kans!

Osa syynä blogihiljaisuuteen on myös sihteerikköäiskän tajuttoman hijas tietokone ja vielä hittaampi nettiyhteys.. Tätäki juttua äiskä on naputtanu ja liittäny siihen kuvia nyt yli 1,5 tuntia, kun Oulun kotona se tapahtus varmaanki kymmenessä minnuutissa. Eli aikariepu ei taho riittää tarinointiin. :(

Huomenna nuo mukulat täyttää jo kuus viikkoa. Kassotaan ehtiikö äiskä nakkaamaan sitte kuusviikoskuvat tänne. Mukavaa viikonloppua kaikille mun kamuille ja faneille! ;) Erityisesti Anterolle.. *halipusumuisku*

t. Tyy-ne, synttärityttö

Jk. Antakaa sihteerille anteeksi nuo epämääräset rivinvaihot. Se ei ennää silimät ristissä jaksa korjata niitä pois...

Noon jo neliviikkosia!

Myöhästä lauantai-iltaa, klo 23.45! Me ollaan sihteerikköäiskän kans tämmösiä yökyöpeleitä, vaikka täällä maalla assuissa tuon mammanki vuorokausirytmi on kääntyny kovastikki normaalimmaksi..

Mutin ja Ruutin rakkautenhetelmät täytti tännään jo nelijä viikkoa näin elläintenpäivän kunniaksi, joten hyvvää elläintenpäivän iltaa meille kaikille! :) Myös noille kakaroille, jotka näyttää taas lissääntynneen... Nyt niitä on jo seittemän! Siinä ne sulassa sovussa viekutellen nukkua köllöttää. :)

Emma-Kyllikin tulevan kodin porukat Satu, Tomi ja Roosa kävivät tännään kattomassa meitä. Niin ja noita pentuja siinä samalla.. Mutta mää tiiän, että mopsien oikiasti ne tuli kattoon ennen kaikkea mua.. Satu autto äiskää kakaroitten kynsien leikkaamisessa ja neliviikkoskuvien ottamisessa, että kiitoksia vain Satulle siitä, ja koko komppanialle kiitokset käynnistä!

Hukkis-pukkis-pökkis paino tämän aamun puntarissa jo 1333 g!

Tässä 1192 gramman eestä Emma-Kyllikin naisellisia muotoja.

Rupsutin-pupsutin paino 1300 g.



Yami-namipojalle vaaka näytti 1190 g.

Peukaloinen on edelleenki peukaloinen ja paino 967 g. No kohta silläki paukkuu kilo rikki!

Tässä on Emma-Kyllikin tuleva emäntä Roosa :) Ja tietty Emma-Kyllikki ite sylissä.

Joo, me aletaan ottaan Iineksen kaa vielä iltavillit mamman sängyssä. (Ja mamma tykkää!) Sitte pistetään pyllynsilimät kallelleen ja aletaan katteleen unia. Mää aion katella semmosia sulosia Antero-unia... *huokaus ja lentopusu Anterolle*

t. Tyy-ne

Hirveen hyviä luita...

Nyt se on sitte alakanu! Nimittäin hirvenmetästys! Ja on sitte näillä mopsityttöillä luut koiria myöten. ;) Ja vielä hirveen hyvät luut, nam nam nam! Vähänkö mellevää pureskeltavaa, kun puruluu on isompi ku Miina-mummo. :D



Meiän äiskä on kyllä niin dementikko, niin dementikko, että....!! Kattokaa ny, kun se laitto aamulla sukat jalakaan:

Eihän se hoksannu ite mittää ennen kun mää sille sannoin, että kato ny mamma nuita sun sukkias, nehän on eri paria. :D Kyllä tuo meiän äiskä joutas jo semmoseen dementikkoäiskien hoitolaitokseen... Mutta tarvii varmaan katella mammalle semmonen dementikkokoti, johon saa ottaa mukaan lauman mopseja. ;) Niin ja yhen postonkaakun. ;)) Ja mukavaahan se olis, jos saatas iskäki sitte sinne sammaan dementikkojen kottiin. :)

Antero, mää oon nyt harjotellu tuota mopsilasten hoitoa. ;) *halipusumuisku Antsupantsulle* Hyvin sujjuu!

Jees. Silimä on parempi, mutta ei vielä terve. Pikkasen pittää siristellä vielä ja sitte tarvii juosta äiskää karkuun, kun se ajattaa voidetuubin kans... Mutta kyllä se siitä ajan kans.

Mukavat viikonloput! Jos mammalla aikaa riittää viikonloppuna, niin laitetaan teille näytille kakaroitten neliviikkoskuvia. :)

t. Tyy-ne, hoitotäti ja sukkavastaava