Voi hirviää, Inkeri etsintäkuulutettiin!

Hohhoijaa... tuon Inkun elämästä sitä ei puutu vauhtia eikä vaarallisia tilanteita! =:o Mutta ihan ekaksi täytyy rauhotella Iineksen Johanna-mummoa, että näillä Iines-tarinoilla on onneksi onnelliset loput...

Viime viikonloppuna Iines mennä paahto joen jäällä täyttä laukkaa... kohti sulaa! =:o Mutta mamma oli kerranki herreillä ja komensi Inkun pois jäältä ja Iines tuli niin kuin kiltit tytöt ainaski. Vähänkö meillä kaikilla syvämmet otti ylimääräsiä kierroksia eikä äiskä sen jäläkeen päästäny meitä rantsuun yksin hortoilemmaan.

No, tännäänhän me oltiin siellä Liisa-tätin luona päivähoijossa, kiitos vain peipisitterille. :) Äiskä tuli ruokiksella päästään meitä pihalle (se ei halua aiheuttaa tätille vaivaa meiän ulukoiluttamisesta) ja mentiin sitte Liisa-tätin takapihalle. Inkku oli kohta sitä mieltä, että kiitti, nyt riitti, ja oli menossa sisälle. Vaan mamma ei päästäny ja komensi pissalle, kun Inkku ei ollu vielä pissannu. No Inkeri ajatteli sitte, että viijäänpä pissa vähän kauemmaksi ku takapihalle ja lähti hippulat vinkuen paahtamaan hankia pitkin kohti naapuripihoja! Sinne se paineli kattelemmaan naapuruston kaikki häkkikoirat eikä välittäny tuon taivaallista mamman huuteluista. Siis toisella on tuommoset korvat eikä se niillä mukamas kuule...

Äiskällä tuli jo hätä kätteen ja se komensi meiät muut sisälle (ei mekkää meinattu lähtiä, kun mietittiin, että singahettaanko Inkerin perrään...) Sitte Liisa-täti jäi takapihalle passiin ja mamma lähti Astridin kans kiertelemmään naapurustoa. Anja-tätihän assuu ihan siinä melekeen Liisa-tätin takapihalla, niin mamma soitti heti Anja-tätille, että pittää silimäsä auki, jos Iines tullee niitten pihalle. Seuraavaksi äiskä soittiki sitte jo hätäkeskukseen, että nyt on bostonkakku hukassa, ilimottakaa paikalliselle polliisille! Äiskä ja Astrid ajelivat ristiin rastiin lähiteitä eikä Inkkua näkyny missää. :( Sitte tuli Anja-tätiltä tekstari, että "Täällä on!" :)) Anja-täti oli nähäny Iineksen korvat jossaki kinoksen takana ja menny huutelemmaan sitä sisälle. :) No ihan hyvä, että nuista lepakon korvista on ees jotaki hyötyä.

Onneksi ei jouvuttu alakaa jakelemmaan tämmösiä ilimotuksia pitkin Kurenalustaa!



Joo, soon semmonen juttu, että tuo meiän mamma saa pikkuhilijaa alakaa pitämään pikkusen parempaa huolta tuosta Iines-siskosta...

Mutta sen hirmuisen hirven lupasin esitellä. :)) Tässäpä Hän on:

Vaikuttaa sangen iloselta veikolta...

Vaan aattelin minä, kun tuon näin, että hyytyy siltä hymy, kun me Iineksen kans saahaan se hampaisiin! Vaan yhäkki sillä on tuo idioottimainen pepsotentti päällänsä.... =:o

Sitä on aivan hirvittävän kiva kanniskella, ja vallanki repiä yhessä Iineksen kans. :) Äiskä kerto, että kun se oli nähäny tuon siellä Haaparannan kaupassa, niin se oli sielusa silimin nähäny, miten me Inkun kans sitä kiskotaan hirviästi, toinen toisesta päästä ja toinen toisesta. Ja niin me ollaan kyllä tehty! :)) Tosin tässä tullee nyt kyllä vain minusta posekuvia hirviän hirven kans.

Kyllä me välillä annetaan hirmusen huokastakki. :)

Vaan yks ongelma tässä nyt on. Me ei olla vielä keksitty nimiä tuolle hirvelle. :( Että heittäkääpä kaverit hirviän kivoja ehotuksia, niin pijetään sitte hirvenristiäiset. ;) Tarviihan sille antaa nimi ennen kun me Inkun kans teurastettaan se ihan kokonaan. ;D

Mää en millää malttas olla kertomatta.... hih... :)) Kinkku-äitee, jos sää luvet tätä, niin äiskällä on sulle ja Iitalle kans Haaparannan tuliainen, kuhan me tullaan käymään. :)) Voi vitsin vitsi, hirviää pittää tämmöstä salasuutta sisällä! =;o Mää varmaan pakahun ennen kun me ollaan seuraavan kerran menossa Vieremälle... Että hirviästi vain kaipaavia terkkusia sinne synnyinseuvulle Kinkku-äitille, Iita- ja Topi-kavereille, Minna-mummolle, Esko-papalle sekä Johannalle ja Nooralle! Ja tietysti Pulla- ja Emo-kissoille! Kyllä me tullaan käymään heti, kun tuo mamma vain ehättää....

Kaipaavia terkkusia myös omalle hanimussukka-Anterolle! *puspus ja hiiiiiirviän pitkä lämmin hali*

Tyy-ne, hirviän rakastunu ;)

Jk. Mun Lellona on yhäkki sairaslomalla. :( Mää haluan kyllä nähä sen päivän, kun tuo äiskä saa itestään niin palijo irti, että se parantaa mun Lellonan. Mutta onneksi meillä on nyt HIRVI! :)