tiistai 21. heinäkuuta 2009

Harmi-Armi ja Emppu-Pemppu

Hepskukkuu hanimussukat ja varsinki ihan ykkösistäparashanimussukka mun oma Antero! *pusipusi*

Elämän epäreiluus on vaan jatkunu täällä... *huoks* Armiki tuli sitte juoksuhoitoon, jotta tuo meiän mamman tessumäärä on niin ku puolitoistakertastunu tässä ihan lyhyen ajan sissään. Mutta eipä sillä näin maalla oo oikiastaan kauhiasti merkitystä että onko meitä viis vai viistoista... ;) Mutta se epäreiluus... siis se on niin väärin, että äiskän joka ikinen työpäivä pääsivät Emppu-Pemppu ja Harmi-Armi äiskän kans töihin!!! Ja meiät omat tessukat äiskä jätti aina papan kans kotia työpäivien ajaksi. Ja mitä töitä ne semmoset ees on, että tällälailla istua läsötettään vaan ja otetaan aurinkoa ulukona, häh:


Joo'o, äiskän töissä se on viime viikolla tuo kuva otettu. Niillä oli siellä yhteislauluilta. Kuvitelkaa, siis meiän mammalla on palakka juossu, kun se laulaa???!! =:o Voi elämän kevä, en ois ikuna kuuna päivänä uskonu, että joku maksaa siitä, että mamma vetelee nuotin vierestä. :D :D :D Kiitos Nastille kuvista! Cпасибо! :)

Ja tässä sitte Emma-Kyllikki:




No päästiinhän me muukki kahtena mamman työpäivänä hoitoon Maija-tätin luokse, lauantaina ja sunnuntaina, ku mammalla oli siinä töittesä välissä näyttelyreissua Sohvin ja Antin kans ja sitte muutaki menoa. Että ei meitä oo ihan unohettu tänne keskelle Ei Mittää. ;) Ja käytiinhän me tuolla sivistyksen parissa Oulussaki viime viikolla. Oltiin iskälässä yötä (terkkuja isille!) ja äiskä käytti Miinaa, Sallia ja Emmaa Raimo-lääkärin juttusilla. Miina ja Salli sai piikit niskaan ja Emma oli turistina muuten vaan Raimoa moikkaamassa. Pääsi sitte sinnekki mamman matkaan, ärh....
Mutta mää hartaasti nyt toivon, että mammalla tuo meiän omien koirien sorsiminen loppuu tähän päivään. Mammalta ku loppu työt eilen. Siinä se puolikas vuotta mennä hurahti. Mamma on ihan höperö.... Se oli tänä aamuna saanu häintuskin silimäsä auki, niin se laitto pomollesa sähköpostia, että sillä on jo ikävä niitä työkavereita. :D Höppänä äiskä! Ohan sille ME! Kettää tarvi tässä ikävöijä... ;)) No oli sillä muutaki asiaa sille ex-pomolle, että ei se ainoastaan sitä ikävääsä sähköpostissa vuojattanu. ;) No nyt me saahaan kai pittää tuo äiskä kotona ihan vaan meitä varten, ainaski vähäsen aikaa. :)) Mutta hyvähän se on ollu, että mammalle on ollu tuo koiranruokarahantienauspaikka, ja hyvin me ollaan papan kans täällä pärjätty mamman työpäivät. Ai niin, pittääki muistuttaa äiskää, että se käy hakkeen papalle autosta sen koiranhoitopalakkalahjan, minkä se papalle eilen osti, mutta ei oo muistanu sitä antaa.. Soon niin horiskoki tuo meiän mamma. :))
Tietysti sattaa roikona vettä, kun mammalla on ekka vappaa päivä. :( Mutta me köllistellään sisällä sajetta pitämässä ja tulipahan päiviteltyä Tyynen tarinatki. :) Me jatketaan satteen pitämistä ja mää yritän välillä potkiskella tuota äippää tekemään näitä sihteerin hommia. ;)
Satteen kostuttamia kesäsuukkosia omalle Candy-Andylle ja kivat jatkot kaikille muillekki kamusille! :)
t. Tyy-ne

1 kommentti:

Tyynen oma Candy-Andy kirjoitti...

Isot pusuhalisuukkoset sulle, Rakas Tyyne, täältä kaukaa. On se vaan kiva, et teenkin äiskä pääsee viihdyttää teitä ihan kokopäivätoimisesti. Meen äiskä on ollu kotona jo kolme viikkoo ja kyllä me ollaan sitä passautettu, hih...

Hmmm, tosta laulamisesta. Me käytiin sellases Visulahti nimises paikassa ja siellä iskä ja äiskä meni illalla johonki ravinteliin. Meistä se oli aluks epistä, ku ei päästy mukaan, mut sit kuultiin, et äiskä oli ollu jossain karaokessa, huh... Ois siinä taitanu tapahtuu se paljon puhuttu silmien ulos pumpsahtaminen, ku oltas varmaan hävetty silmät päästämme, Heh...

Sä oot jo varmaan kuullut, et Veli Fontero on menny naimisiin. Se on ollu ny niin polleeta että, et mä sille pulisinki, et ootas vaan, kyl mäkin sit joskus :). Katotaan ny viel, et saaks ne jotain jälkikasvuu. Me ainaski saatas ainaski sata pientä TyyneAnteroo *punastuu*.

Mukavaa päivän jatkoo sinne teille ja toivottavasti siel ei enää sada. Meillä ei sada ainaskaan ny ja toivottavasti ei enää koskaan, ettei meen hienot tassut vaan kastu. Pusuja rakas, pusuja...